Jaaliaiheiset linkit

"Kuntaliitoskuulemiset alkavat Haukiputaalta Seudun kuuden kunnan kuntajakoselvityksen tekijät jalkautuvat kuulemaan asukkaiden mielipiteitä tiistaista alkaen. Esimmäinen tilaisuus järjestetään Haukiputaalla Ukonkaivoksen teollisuusalueen auditoriossa 18.30 alkaen. Tilaisuus kestää kaksi tuntia. Kahvia on luvassa kello 18 alkaen. Keskiviikkona on vuorossa Kiiminki, jossa samalla aikataululla järjestetään tilaisuus Laivakankaan koululla Jäälissä. Torstaina kuntalaisia kuullaan Muhoksella Koivu ja tähti -kulttuuritalolla. Tilaisuuksissa kuntajakoselvittäjä Arto Koski tarjoaa kaksi lyhyttä tietoiskua itse selvityksestä ja kuntien näkymistä 2020-luvulla. Kuulemisen tärkein osa on keskustelujakso, miten kuntalaiset näkevät oman kuntansa tulevaisuuden."

"Kiimingin tontit haussa Kiimingin kunta tarjoaa omakotirakentajien haettavaksi 14 tonttia Jäälin Laivakankaan ja kirkonkylän Hakomäen alueilta. Molemmilla alueilla kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu. Hakomäellä on mahdollisuus kytkeä talo kaukolämpöön. Hakuaikaa tonteilla on huhtikuun loppuun saakka. "

"Jäälin urheilukenttä siirretään Laivakankaalle Oulun Diakonissalaitoksen omistamalle maalle Jäälin Laivakankaalla on laadittu asemakaavan muutos ja laajennus. Korvaukseksi Kiimingin kunta saa urheilualueen vaatiman alueen Laivakankaan koulun läheltä. Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä valtuustolle. Kaava voidaan hyväksyä valtuustossa sen jälkeen, kun maanomistajat ja kunta ovat allekirjoittaneet maankäytön toteuttamissopimukset. Asemakaavalla laajennetaan pientaloaluetta yleiskaavan mukaisesti Laivakankaantien eteläpuolella sekä varataan urheilukentälle alue koulua vastapäätä. Jäälin nykyisen urheilukentän paikalle on tulossa ostoskeskuksen laajennus. "

"Sotajoulukuu menee ihon alle Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Janica Karasti Janica Karasti Sodassa osuman voivat saada myös viattomat lapset. Kiiminkiläiset koululaiset eläytyvät hangessa ryömiviin suomalais- ja venäläissotilaisiin talvisodassa 1939-40. Mitä ihmettä? Voiko Suomen Kansallisoopperan esityksiä kuulla Kiimingissä, Kolarissa, Joensuussa, Laukaassa ja Keravalla? Voiko olla totta, että pienistä peruskoululaisista kuoriutuu tavallisen koulunkäynnin ohessa oikeita oopperasolisteja ja -kuorolaisia, jotka laajentavat osaamistaan modernin musiikkiteatterin keinoin? Kiimingistä löytyy joukko ennakkoluulottomia oppilaita ja opettajia, joita ei hirvitä ooppera eikä Suomen sotahistoriakaan. He kutsuivat Suomen Kansallisoopperan ammattilaisia kouluunsa vetämään talvisodasta kertovan oopperaesityksen. Sotajoulukuu-nimisen oopperan musiikin on säveltänyt Markus Fagerudd ja libretto on verbaalitaituri Ilpo Tiihosen käsialaa. Kiimingin esitys kajahtaa ilmoille Laivakankaan koululla tänään tiistaina. Esittäjinä ovat Jäälin koulun kaksi neljättä luokkaa ja muutama Laivakankaan koulun kuudesluokkalainen. Ja toki mukana on muutama oopperan ammattilainenkin. "Saimme oopperasta harjoitusmateriaalin, jonka pohjalta musiikkia ja näyttämöilmaisua on harjoiteltu elokuusta asti. Pääsolistit ja pianisti tulevat koululle esityspäivänä, jolloin esitys hiotaan valmiiksi. Näyttämötekniikka, lavastus ja suurin osa puvuista tulevat myös Kansallisoopperasta. Myös ne saadaan mukaan vasta esityspäivänä", jännittää opettaja Tarja Kannus-Kivelä. Hän on toiminut esityksen näyttämöilmaisun ohjaajana. Oop! on kuin oopperak

"Laivakankaan koulun tietokoneissa asuu pingviini Matematiikan opettaja Jaana Karvonen (oik.) ja matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Teuvo Ojala opettelivat koulun tietokonejärjestelmää järjestelmänluoja Antti Sokeron johdolla. Matematiikan opettaja Jaana Karvonen (oik.) ja matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Teuvo Ojala opettelivat koulun tietokonejärjestelmää järjestelmänluoja Antti Sokeron johdolla. _ Matematiikan opettaja Jaana Karvonen (oik.) ja matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettaja Teuvo Ojala opettelivat koulun tietokonejärjestelmää järjestelmänluoja Antti Sokeron johdolla. Jäälin uusi Laivakankaan koulu avasi ovensa tämän syyslukukauden alussa. Laivakankaan koulu on ensimmäinen koulu Pohjois-Suomessa, jossa tietojärjestelmäksi on valittu Linuxin laaja kokonaisratkaisu. Pingviini-logostaan tunnettu Linux mielletään tietokoneharrastajien suosimaksi käyttöjärjestelmäksi, mutta sen käyttö on viime vuosina alkanut kiinnostaa kouluja sekä hinnan että teknisten ominaisuuksien vuoksi. Koulun rehtori Pasi Timonen kertoo, että Linuxiin päätymisen perusteina olivat juuri taloudellisuus ja käytettävyys. "Ylläpidon työmäärä vähenee, ja ohjelmien lisenssit ovat ilmaisia. Lisäksi laitteiden käyttöikä on pidempi", Timonen luettelee käyttöjärjestelmän etuja. Koulussa on reilut neljäsataa oppilasta. Koulun tietojärjestelmä käsittää 80 päätettä, joista noin puolet on oppilaskäytössä. Timosen mukaan uudessa järjestelmässä on ollut aluksi jonkin verran opeteltavaa, eikä ongelmiltakaan ole voinut välttyä. "Vaikeimmissa tilanteissa on auttanut Opinsys, jonka kanssa teimme laitteiden hankinnan yhteydessä ylläpitosopimuksen." Opetusneuvos Jari Koivisto Opetushallituksesta näkee Linuxin yleistyvän kouluissa tulevaisuudessa. "Linuxia on käytetty kouluissa jo pitempään, mutta tähän saakka se on ollut pitkälti vain sitä, että muutamiin koneisiin asennetaan

"Jäälissä riidellään biolämpövoimalasta Kiimingin kunnan päätös rakentaa biolämpövoimala Jäälin Laivakankaalle on saanut alueen asukkaat järjestäytymään. Laivakankaalaiset vastustavat suunnitelmaa, sillä voimalaitos aiotaan sijoittaa Laivankankaalle pian rakennettavan koulun kylkeen. Rakennusten väliin jää parikymmentä metriä. "Käytännössä lämpövoimala rakennetaan uuden koulun pihalle", sanoo laivakankaalaisten puhemies Tuomo Tourula. Uuden suuremman lämpövoimalan tarve on Kiimingissä tiedetty jo pitkään. Vanha lämpövoimala on Jäälin koulun yhteydessä, mutta se on liian pieni kasvavan asutuksen tarpeisiin. Tourulan mukaan laivakankaan asukkaat kokevat jääneensä uutispimentoon. "Olemme olleet kuin ruususen unessa. Olisi kai pitänyt seurata lehtiä, mutta jotenkin väsyimme, kun voimala oli menossa milloin mihinkin." Tourulan mukaan asukkailla ei myöskään ole ollut käsitystä tulevan lämpövoimalan suuruudesta. "Olemme kuvitelleet, että uusi voimala on yhtä pieni kuin vanha voimala, mutta uuden voimalan alueelle on tulossa kymmenen metriä korkeita rakennuksia ja öljysäiliöitä. Ei sellainen sovi koulunpihalle sijoitettavaksi." Tourula korostaa Laivankankaan ympäristöarvoja. Alueella on uimaranta ja viehättävä mäntykangas. Alue on alunperin kaavoitettu asuin- ja virkistyskäyttöön, mutta lämpövoimalan sijoittamiseksi on tehty asemakaavan muutos. Kiimingin kunnan kaavoitusarkkitehdin Hilkka Lempiäisen mukaan lämpövoimalan sijoituspaikkaa on harkittu hyvin tarkkaan. "Kaikkia vaihtoehtoja on harkittu. Sopivan sijainnin löytäminen on aina hankalaa, aina tulee sanottavaa." Kunta tutki seitsemän eri sijoituspaikkaa, joista loppusuoralle pääsi neljä. Kunta pyysi myös Oulun seudun ympäristöviraston lausunnon. Virasto suositteli jäähallin läheisyyteen sijoitettavaa vaihtoehtoa. Kunta päätyi kuitenkin eri vaihtoehtoon eli Laivakankaan koulun alueeseen. Ympäristövirasto totesi lausunnossa

"Kiimingillä jätti-investoinnit Oulun vuosisadan investoinnit kalpenevat Kiimingin ensi vuoden rakentamisen varjoon, jos kunnan käyttämää 11,4 miljoonaa verrataan kaupungin väkilukuun. Ensi vuonna möyrähtävät kaivinkoneet käyntiin parikymmentä vuotta esillä olleen 13 miljoonan Laivakankaan koulun ja liikuntahallin tontilla. Eivätkä investoinnit lopu tähän. Vuonna 2007 ovat myös luvassa 11 miljoonan investoinnit, joita toki kasvattaa Laivakankaan loppuosa. Kiimingin iäisyyshanke Koitelikin saa vauhtia ensi vuonna. Seudulliseen matkailukeskuksen kehittämiseen on varattu 1,3 miljoonaa. Kunnanhallitus esitti talousarvion valtuustolle maanantaina. Talousarviossa näkyy valtuuston pari viikkoa sitten tekemä kouluverkkopäätös, jonka osana sivukylien koulujen remonteissa säästetään. Niinpä aikaisempaan investointisuunnitelmaan ensi vuodelle sisältyneen Kiiminkijoen koulun laajennusta on turha etsiä investointilistalta. Pakettiin liittyvä kuutosluokkalaisten siirto voi alkaa vasta sen jälkeen, kun Laivakankaan koulu on valmistunut. Uudella mallilla toimiva Honkimaan päiväkoti aloittaa ensi vuonna toimintansa. Päiväkodin hoito on kilpailutettu, ja sen ruokahuollon, siivouksen ja kiinteistönhuollon kilpailutus on kesken. Yksityistämistä jatketaan työterveydenhuoltoon ja laboratoriotoimintaan. Vanhusten siivouspalvelussa tulee käyttöön palveluseteli. Ensi vuonna lisätään myös vanhustenhuollon avopainotteisuutta. Vähän kevyempiäkin asioita sisältyy kunnan ensi vuoden talousarvioesitykseen. Kunta ostaa ensi vuonna kahdeksan pienoisveistosta akateemikko Oskari Jauhiaisen Haravatyttö-työstä kulttuuripalkinnoksi tai huomionosoitukseksi. Vuosikate nousee ensi vuonna kauhurajan yläpuolelle, mutta alijäämää kertyy kaksi miljoonaa. Kunnalla ei ole vanhoja kattamattomia alijäämiä, mutta ei varauksiakaan. Isot investoinnit tulevat ja velka kasvaa. Kunnanjohtaja Eino Iisakka myöntää, että talous on tiukoilla, mutt

"Laivakankaan uusi koulu hahmottuu Kiimingin kunnan kaikkien aikojen suurimman ja kalleimman rakennuksen, 500 oppilaan Jäälin Laivakankaan koulun suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Suunnitelmat valmistuvat loppukesällä siten, että kaivinkone pääsee irti syksyllä. Töiden arvioidaan maksavan 11,5 miljoonaa euroa. Laivakankaan koulu on suuri koulu, mutta ei suinkaan suurin. Esimerkiksi Oulun Kaakkurin koulu on liki kaksi kertaa sitä suurempi. Noin 6 750 neliön rakennusten sydän on pääaula. Avaraan aulaan avautuu näkymä eri puolelle tonttia. Aulasta on yhteydet eri siipiin. "Aulan erikoisuus on, että se on kaksi kerroksinen. Aulan keskiosaan tulee myös luonnonvaloa toisen kerroksen ikkunoista. Muutenkin sen valoisuuteen on kiinnitetty paljon huomioita", pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Pekka Lukkaroinen kertoo. Liikuntasalia voidaan muunnella katsomorakenteilla. Liikuntasali pystytään myös yhdistämään ala-aulaan, kun siirtoseinä poistetaan. Silloin tiloissa voidaan järjestää monenlaisia kulttuuritapahtumia. Monikäyttöisyyttä edistetään sillä, että aulan kautta voidaan kulkea illalla liikuntasaliin, teknisiin tiloihin sekä musiikki- ja kuvataideluokkiin siten, että varsinaisiin koulutiloihin ei päästä. Piharatkaisuissa on otettu huomioon, että kouluun tulee monen ikäisiä oppilaita. Kouluun tulee eri-ikäisille tarkoitettuja erillisiä pihoja, mutta myös kaikille yhteistä tilaa, jossa on esimerkiksi pallokenttä. "Tämä on arkkitehtuuriltaan moderni rakennus, joka sopii metsäiseen ympäristöön. Rakennus on punatiilinen pulpettikatto vuosi sitten valmistuneen samalla tontilla olevan päiväkodin linjausten mukaisesti", Lukkaroinen pelkistää. Ensin rakennetaan liikuntasali Jäälin Laivakankaan koulun ja liikuntahallin työt alkavat todennäköisesti tänä vuonna. Ensin nousee liikuntahalli. Valtuusto hyväksyi budjettiin rahat liikuntasalin rakentamiseen, mutta kaivinkoneiden startti edellyttää kaikkien r

"Päiväkodin harjannostajaiset Jäälissä Laivakankaan päiväkodin harjannostajaisia vietetään perjantaina Jäälissä. Päiväkodista tulee neljäosastoinen ja 63-paikkainen. Rakennuksen kerrosala on 1156,0 neliötä ja sen arkkitehti- ja pääsuunnittelu on kuusamolaisen arkkitehtitoimisto Seppo Koutaniemi Ky:n tekemää."

"Jäälin liikennevalot käyttöön kuukauden päästä Kiimingin Jääliin rakennettavat kahdet liikennevalot Kuusamontien varrelle valmistuvat lokakuun lopussa. Vilkkaasti liikennöityihin Laivakankaan ja Jäälintien risteyksiin tulevat valot parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta ja parantavat Kuusamontielle kääntymistä etenkin ruuhka-aikoina. Valojen asentaminen häiritsee vielä kuukauden ajan Kuusamontien liikennettä jonkin verran. Koska anturat ja kaapelit on jo ehditty asentaa ajoradalle, haitta on kuitenkin vähäinen. Liikennevalot on tilannut Jääliin Tielaitoksen Oulun tiepiiri. "

"Pohjoisen nuoria mukaan ammattitaidon MM-kilpailuihin Ammattitaidon MM-kilpailuihin Kanadaan lähtevät Suomea edustamaan kirvesmies Ville Huusko (Oulu), konepajatekniikan joukkue Mika Junttila (Jääli), Sami Myllynen (Kello) ja Antti Autio (Oulu) sekä lähihoitajapari Jaana Pakanen (Ii) ja Tiina Ahola (Oulu). Muita pohjoissuomalaisia kilpailijoita ovat putkiasentaja Pasi Tahkola Kemistä ja CAD-suunnittelija Alexander Juustovaara Torniosta. Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Kanadan Calgaryssa 1.-7.9.2009. Järjestyksessään 40. MM-kilpailuun osallistuu noin 900 alle 23-vuotiasta kilpailijaa 47 eri maasta. Maailmanmestaruudet ratkotaan 43 lajissa. Suomen 45-henkinen ammattitaitomaajoukkue lähetetään kisamatkalle Helsingistä 28. elokuuta. Viikonvaihteessa pidettiin viimeinen maajoukkueleiri, joka huipentui opetusministerin tapaamiseen säätytalolla. Kolmipäiväisen kilpailun aikana kilpailijat työskentelevät tarkkuutta, nopeutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativien tehtävien kanssa. Kisoihin odotetaan 150 000 katsojaa. "

"Kuka alakaa ketäki vai alakaako kukkaa kettää? Muutaman lähiviikon sisällä pitäisi kirkastua, millä mallilla Oulun seudun kunnissa jatkossa mennään; kuka alkaa ketäkin vai alkaako kukaan ketään. Vielä hetki sitten kuviot näyttivät aika innottomilta ja epämääräisiltä, mutta nyt tuntuu olevan pientä vipinää ilmassa. Kuinka nopeasti se sitten johtaa tosi toimiin, onkin jo toinen juttu. Oulun alkuperäinen ajatus kihlata kerralla koko seutu, ei kuitenkaan toteudu, ei ainakaan vielä. Ei näytä toteutuvan myöskään lievempi versio suurtaloudesta, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta vaikuttaa tulevan totta korkeintaan muutamissa Oulun eteläpuolen kunnissa. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta siitä olisi tulossa torso jo siitä syystä, että päivähoito ollaan pulauttamassa kuvioista pois. Se, jos mikä olisi järkevää hoitaa kuntarajoja kunnioittamatta. Samaan aikaan Oulu on hieronut lähempää tuttavuutta kahden yksittäisen kunnan, Haukiputaan ja Yli-Iin kanssa. Kaupungin omat velkaantumiskäyrät näyttävät kuitenkin niin uhkaavilta, että sen into ottaa vastuulleen köyhiä kosijoita on jonkin verran hiipunut. Sitä paitsi ainakin Haukiputaalla puntit sinkkuna pysymisen ja Ouluun liittymisen välillä tuntuvat olevan vähintäänkin fifty-sixty. Toisaalta muualta voi pian olla tunkua oven taakse siitäkin edestä. Kiiminki esiintyi viikko sitten seudun puhemiehenä ja toi peliin uuden avauksen. Se esitti, epävirallisesti tosin, selvityksen tekemistä useamman kunnan liitoksesta kerralla. Käytännössä tämän typistetyn uuden Oulun voisivat muodostaa Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo. Muhoksellakin on herätty. Oulussa ajatusta ei pidetty mahdottomana, mutta kyseisten kuntien olisi ensin itse ilmaistava halukkuutensa ja lähestyttävä asiassa virallisesti. Vasta sen jälkeen Oulu voi ottaa asiaan kantaa: tosin aluksi vain siihen, tehdäänkö sitä selvitystä vai ei. Valtionhal

"Keskustakaksikko perusti oman valtuustoryhmän Kiimingissä Kiiminkiläiset keskustavaikuttajat Kari Tiri ja Kari Hildén ovat irtautuneet puolueensa valtuustoryhmästä ja perustaneet oman valtuustoryhmä Jäälin. Itse puolueesta miehet eivät ole eronneet. Kari Tirin mukaan syy oman valtuustoryhmän perustamiseen löytyy keskustaryhmän "saamattomuudesta". "Nyt on 2,5 kuukautta vatvottu luottamuspaikkoja eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Sama saamattomuus keskustaa on vaivannut muutoinkin. Vaalit hävisimme, koska keskusta ei ollut valmis kuntaliitosesiselvityksen tekemiseen Oulun kanssa. Nyt on selkeä uusiutumisen paikka", Tiri sanoo. Vaalien jälkeen Kari Tiri teki heti marraskuun valtuustossa esityksen esiselvitystyön aloittamisesta. Tirin esitys voitti saatuaan taakseen 18 valtuutettua. 17 valtuutettua oli esiselvityksen tekemistä vastaan, jotka olivat kaikki keskustalaisia. Keskustalaisista Tirin lisäksi esiselvitystä kannattivat vain varavaltuutettuina paikalla olleet Martti Leskelä ja Aila Postareff-Jurvelin, joka uudessa valtuustossa istuu kokoomuksen edustajana. "Tein esiselvityksestä esityksen, vaikka edellisenä päivänä sain kirjeen, jossa sanottiin, että saan hyvän luottamuspaikan, jos pysyn ruodussa", Tiri hämmästelee. Tiri nousemassa valtuuston johtoon Keskusta sai viime syksyn kunnallisvaaleissa Kiimingin valtuustoon 15 paikkaa. Keskusta oli selvä vaalien häviäjä, sillä paikkamäärä tippui edellisestä valtuustokaudesta viidellä. Keskustan valtuustoryhmään jää 13 edustajaa Tirin ja Hildénin eron jälkeen. "Keskustalla on ollut kaksi kautta ylivoimainen enemmistö, kun sillä on ollut 35 valtuustopaikasta 20. Nyt keskusta jää selvään vähemmistöön, kun lasketaan yhteen muut valtuustoryhmät eli vasemmisto, demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja valtuustoryhmä Jääli. Meitä muita on yhteensä 22, kun keskustalaisia on vain 13", Kari Tiri laskee. Tirin mukaan keskustan valtuustoryhmää l

"Kiimingin keskusta repesi erimielisyyksiin 150-vuotiaan Kiimingin kunnallispolitiikassa kuohuu. Kiimingin keskustapuolueen rivit rakoilevat. Keskustan valtuustoryhmään valitut Kari Tiri ja Kari Hildén ovat muodostaneet valtuustoryhmä Jääli nimeä kantavan kahden miehen ryhmittymän. Keskustan kunnallisjärjestöä miehet informoivat asiasta alkuviikolla. Keskustapuolueesta miehet eivät ole kuitenkaan eronneet. Kari Tirin mukaan oman ryhmän perustamisen syynä on keskustan valtuustoryhmän vitkuttelu luottamuspaikkojen jakamisessa sekä vastahakoisuus kuntaliitosesiselvitystyön tekemiseen Oulun kanssa. Tirin mukaan viimeksi mainittu oli suurin syy myös sille, että keskusta oli Kiimingissä selvä häviäjä viime kunnallisvaaleissa. Keskusta menetti Kiimingissä viisi valtuustopaikkaa. Anja Harju "

"Jäälin K-market uudistettiin Kiimingin Jäälissä toimiva K-market on uudistettu. Samalla kaupan valikoimaa on kasvatettu. Uutuutena kaupassa toimii nyt myös salaattibaari. "Erityisesti leipä- ja kahvileipävalikoimille on uudistuksen myötä saatu lisätilaa ja siten valikoimia on pystytty lisäämään", kertoo K-marketin kauppias Paavo Ruusu. K-market Jääli kuuluu yli 400 ruokakauppaa käsittävään K-market ketjuun. Kaleva "

"Kiiminki vastustaa edelleen Viherrengas Järvenpää Oy:n Vasikkasuon kompostointilaitosta. Kunnanhallitus totesi maanantaina, ettei suunniteltu toiminta sovellu Jäälin noin 4 600 asukkaan taajaman läheisyyteen eikä ongelmia voida poistaa siirtämällä käsittelyaluetta muutama sata metriä kauemmaksi. Kunnanhallitus huomauttaa, että Jääli laajentuu tulevaisuudessa. Niinpä kompostoinnille olisi katsottava kokonaan uusi paikka. Kiimingissä on huoli, että Oulun Taskilaa kiusaavat hajut aiotaan tuoda jääliläisten murheeksi. Kiimingin kanta meni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa lupa-asia on käsiteltävänä. Jätesuunnitelmia käsiteltiin myös Haukiputaan kunnanhallituksessa, sillä Haukipudas aikoo laatia Alakyläntien varteen uuden osayleiskaavan."

"Apurahoja jaettiin lastentautien tutkimukseen Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö jakoi tiistaina 117 800 euroa apurahoja 29 tutkijalle Pohjois-Suomen lastentautien tutkimukseen. Suurimmat yksittäiset apurahan saajat ovat: dos Petri Kulmala, Kiiminki, Soluvälitteinen immuunivasteen säätely lasten akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa, 20 000 euroa sekä LT Timo Saarela, Oulu, Hoitotutkimukset vastasyntyneen pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi, 15 000, molemmat varttuneen tutkijan projektiapurahoja. Jaettavat apurahat kattavat yhteensä noin kuuden vuoden tutkijatyömäärän. Apurahojen tukema tutkimustyö kohdistuu muun muassa lastenpsykiatrisiin, sosiaalipediatrisiin ja kliinisiin lastentautialan tutkimuksiin. Apurahojen saajat vuonna 2008 Väitöskirjatutkimukset: Ttm Tuula Arkkola, Tupos, Raskaana olevien naisten ja 1-2 vuotiaiden lasten ruokavaliotyyppien (dietary patterns) yhteydet beetasoluautoimmuniteetin kehittymiseen lapsella, 2 600 euroa. LL Miika Arvonen, Oulu, Suolen limakalvon immunologisen aktivaation merkitys lastenreumassa, 2 600. FM Helena Haapsamo, Oulu, Varhaisten kommunikaatio-vuorovaikutustaitojen tukeminen ja seuranta, 2 600. LL Annukka Hannula, Oulu, Virtsateiden rakenneanomaliat ja niiden kuvantaminen virtsatieinfektion sairastaneilla lapsille 2 600. FM Susanna Hamari, Oulu, Immuunivastetta säätelevän FOXP3-proteiinin merkitys tyypin 1 diabeteksessa, 3 900. PsM, KM Marika Harila, Oulu, Leukemiasta selvinneiden nuorten elämänlaatu, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus, 1 300. LL Sanna Häkli, Liminka, Lapsuusiän perinnölliset kuuloviat Pohjois-Suomessa, 2 600. LK Tuomo Kokkonen, Oulu, Fas-Ligandi limakalvon lymfaattisessa kudoksessa ja imusolmukkeissa. Merkitys immunologisena säätelymekanismina ja maitoyliherkkyyden diagnostiikassa, 2 600. TtL R-L Kortesluoma, Oulu, Lapsi kipunsa tulkkina. Children as interpreters of their pain, 2 600. LL Tiia Kujala, Oulu, Pienten lasten toistuvien välikorvatulehdus

"On tehokkaampiakin keinoja kuin nimilistat Jääliläiset yrittäjät ovat keränneet nimilistoja nuorison hillitsemiseksi. Kananmunien heittelyä ja paikkojen särkemistä ei tietenkään tarvitse sietää, mutta kummallista on, etteivät yrittäjät käyttäneet jo valmiiksi tarjolla olevaa keinoa ongelman selvittämisessä. Kuntaan kun on perustettu tätä asiaa varten oma työryhmä, jossa mukana ovat nuorisotoimi, seurakunta, yrittäjät, poliisi, alueen koulujen rehtorit ja ostokeskuksen alueen kiinteistön omistajat. Tulossa on myös erityinen vanhempainilta asiasta. Jos nimilistalla on ollut tarkoitus vauhdittaa asioita, vaikutus on luultavasti täysin päinvastainen. Ostoskeskusten rauhattomuus ja nuorten käyttäytyminen on yhtälö, joka on ollut ratkaisematta siitä saakka kun ostoskeskukset ylipäänsä rakennettiin. Jääli ei ole mikään poikkeus. Oulussakin riittää "vilkasliikenteisiä" ostareita sen pahemmin hakematta: Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio... jos nyt aluksi ihan vaan K-kirjaimessa pysytään. Ongelma on nähtävästi yleismaailmallinen, koska kekseliäs Englannin poliisi(?) on kehittänyt laitteen, jolla ostareiden nurkilla notkuva nuoriso saadaan kätevästi kaikkoamaan. Vekotin päästelee korkeita ääniä, joita aikuinen ei kuule, mutta 12-22 -vuotias alkaa tuntea olonsa niin epämukavasti, että mieluummin häipyy paikalta. Samaan päädytään kuulemma myös klassisella musiikilla. Läheskään kaikkia ostareiden järjestyshäiriöitä ei tosin voi panna nuorison tiliin, vaan asialla ovat aikuiset ihmiset, vaikkei jäljestä aina uskoisi. Pitäisikö heille kehitellä oma piipaaepilaattori, vai riittääkö, jos tervataan penkit. Ai niin, eihän niitä penkkejä enää ole missään. Sinänsä nuorten kokoontumisessa ei ole mitään pahaa, sehän on ollut luonnollinen asia maailman sivu. Suurin osa nuorista kokoontuu siivosti ja ainakin kohtuullisen hyvässä järjestyksessä, eikä heitä tarvitse häätää mihinkää

"Maple Cross palaa kiertueellaan juurilleen Jääliläinen Maple Cross lähtee uuden Heimo-levynsä siivittämänä keikkailemaan. Kiertueella Maple Cross soittaa ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen yhtyeen kotipaikassaan. Kiertue kattaa 15 paikkakuntaa ja lisää on tulossa. Suomen vanhimpiin thrash/speed metal -yhtyeisiin lukeutuva Maple Cross julkaisi tammikuun 31. päivä järjestyksessään kolmannen pitkäsoittonsa. Uusi albumi on sumeilematta teemalevy ja se kantaa nimeä Heimo. Levyn teema pohjautuu syvään ja tosipohjaiseen tarinaan toisen maailmansodan tapahtumista, jotka bändi on kuvannut yhden päähenkilön näkökulmasta. Musiikillisesti levy on ehtaa Maple Crossia vauhdikkaan soiton ja kirpeiden riffien sävyttämänä. Levyn keskeinen tarina on hautunut bändin sanoittaja/vokalisti Marco R.J.:n mielessä jo kymmenisen vuotta, mutta vasta nyt idea oli mahdollista toteuttaa toimivasti. "

"Jopa maaliitosta esitetään hätiin Punaisenladonkankaalla Jos ei muu auta, Oulun pitää esittää Haukiputaan Punaisenladonkankaan liittämistä kaupungin maihin ja estää näin jätekeskussuunnitelmien toteutuminen. Tätä mieltä on kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne (vas.). "Virhehän tässä on Oulun päättäjilläkin aikoinaan tullut tehtyä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata sitä." Suoralta kädeltä ei Kalliorinnekään ole maaliitoksia esittämässä. "Ensin pitää lyödä Haukiputaan kanssa päät yhteen ja miettiä, onko tässä vielä jotain tehtävissä kauhean virheen estämiseksi." Jos ratkaisua ei löydy, pitää tarttua järeämpiin keinoihin. Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vakuuttaa neuvotteluhaluja olevan, mutta maaliitos olisi yllättävä veto. "On niitä fiksumpiakin keinoja käytettävissä. Pateniemen kaappaus kaihertaa vieläkin haukiputaalaisten mielessä." Koko soppa on Vallivaaran mukaan oululaisten syytä. "Hehän jätekeskusaluetta aikoinaan Punaisenladonkankaalle ajoivat. Toisaalta kun esitimme maakuntakaavaan kehätietä Kellosta Kuusamontielle, joka olisi palvelut mahdollista tulevaa asutusta, oululaiset pyyhkäisivät sen suunnitelmista pois." Risto Kalliorinne myöntää oululaispäättäjien virheet ja toteaa, ettei kaupungissa ole ennenkään osattu tehdä riittävän kauaskantoisia ratkaisuja: Kemiran tehdas sijoitettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle, mutta nyt se on kaupungin keskellä. Samoin kävi Ruskon kaatopaikan kanssa. Kalliorinne jättää tänään asiasta valtuustokyselyn, joka todennäköisesti ehtii vielä tämän kuun valtuustoon. Siinä hän tivaa, onko Oulun kaupunki käyttänyt kaikki vaikutusmahdollisuutensa, jotta Punaisenladonkankaalle saataisiin sen sijainnille ja arvolle paremmin soveltuvaa käyttöä. Kalliorinteen mielestä Oulu on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Helsinki Sipoon kanssa. Molemmissa tapauksissa kaupunki on kasvanut tai kasvamassa kiinni rajoih