Jaaliaiheiset linkit

"Muistisairaudesta kärsivä mies kadonnut Oulussa Sydänsairautta ja alzheimerin tautia sairastava 71-vuotias mies on kadoksissa Oulun seudulla. Häntä ei ollut tavoitettu vielä kello 16.30 maanantaina. Poliisi oli saanut useita vihjeitä, mutta yksikään ei johtanut miehen löytymiseen. Mies oli lähtenyt kotoaan Jäälistä pyörällä sunnuntaina kello 17.30. Poliisille katoamisesta ilmoitettiin yhdeksän aikaan. Kadonnut on voinut tällä välillä pyöräillä pitkänkin matkan. Poliisi etsi miestä illan ja yön aikana Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun ja lentokoneen avustuksella Oulun ja naapurikuntien alueelta. Mies on hoikka ja noin 165 - 170 senttiä pitkä. Hänellä oli ollut päällään musta lippis, harmaat housut sekä tummansininen pusero, jossa myös vihreää. Miehen pyörä on hopea naisten polkupyörä. Mies on mahdollisesti nähty illalla Ruskossa. Poliisi toivoo mahdolliset havainnot hätänumeroon 112."

"Oulun Energia on ostanut Kiimingin kunnan Jäälin alueen kaukolämpöverkon ja siihen liittyvän liiketoiminnan Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä. Jäälin kaukolämpöasiakkaat siirtyvät Oulun Energian asiakkaiksi Oulun Seudun Lämpö Oy:n nykyisin toimitusehdoin ja -hinnoin. Jäälin alueen kaukolämpöliiketoiminnan siirtyminen Oulun Energialle mahdollistaa Jäälin ja Kiimingin alueiden kaukolämpöverkostojen yhdistämisen Oulun kaukolämpöverkkoon. Alueilla toimivat öljykäyttöiset lämpökeskukset voidaan tulevaisuudessa korvata Toppilan voimalaitoksen kaukolämmöllä. Runkoverkon laajentumisen myötä kaukolämpöverkkoon voidaan tulevaisuudessa kaavoittaa uusia alueita Oulun seudulla. Kaupassa Oulun Energialle siirtyy kaukolämpöverkkoliiketoimintaa palveleva käyttöomaisuus, liiketoimintaan liittyvä vaihto-omaisuus, liittymä- ja toimitussopimukset sekä liittymismaksuvastuut Jäälin alueella. "

"Kolme kuukautta kateissa 15.09.2011 klo 09:12 1316067175 Anneli Jokikokko (vas.) ja Liisa Kärki toivovat, että etsinnät johtaisivat tulokseen. Anneli Jokikokko (vas.) ja Liisa Kärki toivovat, että etsinnät johtaisivat tulokseen. Sen piti olla aivan tavallinen pyörälenkki, entistä työmatkaa ajaen. Toisin kuitenkin kävi: jääliläinen Eino Mettovaara ei ole palannut 12. kesäkuuta alkaneelta pyörämatkaltaan. Tulevana sunnuntaina Einoa etsitään jälleen kerran. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan aktiivit kokoontuvat Välikylän kylmälle Neste-asemalle. Monikymmenpäinen joukko lähtee liikkeelle telaketjutaktiikalla: jokainen paikka katsotaan ja tutkittavaa aluetta laajennetaan pikku hiljaa. Jo aiemmissa etsinnöissä on haravoitu kilometrin kanttiinsa oleva alue. Se ei ole riittänyt. Einoa ei ole löytynyt. Välikylä on kuitenkin tärkeä paikka: viimeiset havainnot Mettovaarasta ovat Välikylästä katoamisillalta. Pyöräili ja hiihti paljon Eino Mettovaaran katoaminen osui alkukesän sunnuntaille. Hätäkeskus sai ilmoituksen tapahtuneesta ja etsinnät aloitettiin välittömästi. Poliisin tiedossa oli Mettovaaran sairaus. 71-vuotias kadonnut ei välttämättä tietäisi missä olisi tai minne olisi menossa, vaikka aina aikaisemmin oli osannutkin takaisin kotiin. - Mettovaara reippaili paljon, pyöräili ja hiihti. Hän tuli usein vastaan, kertovat Anneli Jokikokko ja Liisa Kärki Jäälin keskustassa, kun tapahtuneesta on jo kolme kuukautta. He ovat seuranneet Mettovaaran etsintöjä lehdistä, samoja jääliläisiä kun ovat. - Olisi hyvä, että etsinnät tuottaisivat tulosta. Juuri muuta kukaan ei voikaan sanoa tai toivoa. Poliisi ei ole pitänyt suurta ääntä tekemisistään, mutta kaikki etsintäkeinot ovat olleet käytössä. Mettovaaraa etsittiin aktiivisemmin heinäkuuhun asti katoamispaikalta, viimeiseltä havaintopaikalta ja niiden lähialueilta. Poliisi pyysi virka-apua Poliisiasetuksen teksti on selkeää: Poliisin on

"Kaksi loukkaantui kolarissa Kiimingissä Henkilöautot kärsivät kolarissa peltivaurioita. Henkilöautojen kuljettajat loukkaantuivat kahden henkilöauton kolarissa Ouluntiellä Kiimingissä keskiviikkona puolen päivän aikaan. Onnettomuus tapahtui Jäälin Shell-huoltoaseman risteysalueella. Toinen autoista oli kääntymässä Shellin parkkipaikalta valtatielle 20, kun toinen auto törmäsi kääntyvän auton takaoven kohdalle. Loukkaantuneet vietiin terveyskeskukseen tarkastuttamaan lievät vammansa. Autoissa ei ollut muita ihmisiä. Autot kärsivät peltivaurioita. Poliisi tutkii onnettomuuden syytä."

Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kannattamaan monikuntaliitosta äänin 63-2. Yli-Iin, Oulun, Oulunsalon, Kiimingin ja Haukiputaan kunnanvaltuustot ovat äänestäneet monikuntaliitoksen puolesta. Muhoksen kunnanvaltuusto sen sijaan päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Muhoksella valtuusto päätti jäädä kuntaliitoksen ulkopuolelle äänin 20-15. Valtuusto halusi tietää ensin muiden kuntien ratkaisut. Kokous kesti lähes kuusi tuntia, josta kuntaliitosasiasta keskusteltiin noin kolmen tunnin ajan. Valtuusto päätyi kunnanhallituksen esittämän liitoksen hylkäämisen kannalle. Oulussa ainoat tyhjät Yli-Iin kunnanvaltuusto ehätti ensimmäisenä päättämään kokouksessaan lähtevänsä mukaan Oulun seudun monikuntaliitokseen. Kaikki kunnan 21 valtuutettua olivat yksimielisesti yhdistymisen kannalla. Oulussa valtuusto hyväksyi monen puheenvuoron ja pitkän keskustelun jälkeen uuden Oulun synnyn äänin 63-2. Tyhjää äänestivät Juha Tapio (vas.) ja Paavo Vasala (kesk). Päätös ei syntynyt yksimielisesti vaikka useassa puheenvuorossa sitä toivottiin. Äänestykseen asian vei perussuomalaisten Olli Immonen saman puolueen Ville Vähämäen kannattamana. Immonen oli "joidenkin" kuntaliitosten takana, mutta kertoi haluavansa kansanäänestyksen. Immosen mukaan riittävä määrä ei-ääniä olisi tehnyt kansanäänestyksen mahdolliseksi. Oulunsalo niukasti liittymisen kannalle Myös Oulunsalo päätti vajaan kahden tunnin käsittelyn jälkeen liittyä uuteen Ouluun. Valtuusto päätyi liittymisen kannalle niukasti äänin 18-17. Paikalla olivat kaikki valtuuston 35 varsinaista jäsentä. Kokouksessa käytettiin yli 20 puheenvuoroa puolesta ja vastaan. Kalevan ennakkomittauksessa 18 oli liitoksen puolesta, 10 vastaan ja seitsemän ei kertonut kantaansa. Ennakkoarvioista poiketen epävarmat menivät vastustajien puolelle. Hylkäävää päätöstä esittänyt Suvi Helanen (kesk.) myönsi olevansa hyvin pettynyt päätökseen. Hän k

"Leksandin oma Lotvonen Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Pasi Salmela Pasi Salmela Jääliläinen Morassa. Uusi ympäristö tuo kaivattua vaihtelua. Kimmo Lotvonen on pelannut SM-liigassa 559 ottelua, joten Suomen hallit ovat tulleet tutuiksi. Taalainmaalla riehuu pahanlaatuinen kiekkokuume. Syynä on maanantaina alkavaan Elitserieniin vuoden tauon jälkeen palannut Leksand Stars. Tautia pahentaa Leksandiin noussut Ejendals Arena, josta tulee Kärppä-kasvatti Kimmo Lotvosen kotijää. "Onhan se hienoa päästä pelaamaan kotiottelut uudessa hienossa hallissa", Kimmo Lotvonen sanoo. Leksand on 15 500 asukkaan pikkukaupunki ja reilut 15 miljoonaa euroa maksavan ja 7 650 katsojaa vetävän monitoimihallin rakentaminen tuntuu äkkiseltään lievästi sanottuna riskiprojektilta. Päätös hallin rakentamisesta tehtiin kun Stars putosi pääsarjasta kaksi vuotta sitten. Nyt hallin omistavalla seuralla ei ole varaa pudota sarjaporrasta alemmas. "Meille pelaajille ei erikseen tarvitse sanoa, että nyt jätkät ei sitten ole varaa sählätä. Meidän työmme on pelata niin hyvin kuin mahdollista huolimatta seuran panostuksista", Lotvonen sanoo. Putoamisen välttämiseksi on tehty muutakin rakennettu hallia. Myös joukkue on pantu viime vuodesta täysin uusiksi. Ulkomaalaisia on hankittu yhdeksän. Suurin osa heistä on tshekkejä, mutta suomalaisista joukkoon mahtuu Lotvosen lisäksi Ilveksestä Siljan järven eteläpäähän siirtynyt Jukka Tiilikainen. Yleisön tuen puutteeseen sarjassa säilyminen ei myöskään kaadu. Kotihalli on luonnollisesti aina loppuunmyyty, mutta jos Kärpät on puolen Suomen joukkue, niin Leksand on koko Ruotsin joukkue. Missä tahansa se pelaakin, h

"Läpi liekkien ja esteiden Kentällä koheltaneen Börje-pellen täytyi pitää varansa, kun moottoripyörät leiskauttivat palavan renkaan lävitse. Liekit löivät, hiekka lensi ja lapset pitelivät sateenvarjojen alla korviaan, kun hurjapäiset taitoajajat päristelivät Jäälin urheilukentällä torstai-iltana. Saksalaisessa Traber Monster Trucks Stunt Show´ssa nähtiin muun muassa tulinumeroita, autorivin ylitse hyppääviä moottoripyöriä sekä autojen ruttaamista. Puolitoistatuntisen show´n päänumerossa Johnny Traber ajoi traktoria kahdella renkaalla sivulle kallistuneena. "Temppu on tarkoitettu kuivalle asvaltille, joten nyt on pahimmat mahdolliset olosuhteet", kiertuemanageri Pekka Pekkonen selosti sateessa pehmenneen hiekkakentän reunalta. Traktoritemppu on ihanneolosuhteissakin erittäin vaativa. "Tätä ei kukaan muu tee Skandinaviassa", Pekkonen julisti. Traber sai traktorinsa pysymään pystyssä, mutta ajokki kynti hiekkaan melkoisen uran Kymmenpäisen esiintyjäjoukon nuorin oli mönkijällä taiteillut 9-vuotias Louis Traber. Ainoana suomalaisajajana esiintyi Marko Marjamäki. Kiertue jatkaa Kiimingistä Ouluun, jossa se esiintyy lauantaina ja sunnuntaina. Maanantaina temppuilijat voi nähdä Iissä. Minna Kurvinen "

"Uusi jätekeskus Ouluun ei ole enää ajankohtainen Punaisenladonkankaalle Alakyläntien varteen suunniteltu jätekeskus ei ole Oulun kaupunginhallituksen mielestä enää ajankohtainen, kun Oulun Jätehuolto suunnittelee laajentavansa Ruskon nykyistä kaatopaikkaa. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan myös Kemiran teollisuusalueelle rakennettava jätteenpolttolaitos vaikuttaa niin, ettei Punaisenladonkankaasta tarvita lähivuosikymmeninä. Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Ruskon jätekeskuksen laajentamissuunnitelmien ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ruskon jätekeskuksen laajentamiseksi on kolme vaihtoehtoa, joista suurin 29 hehtaarin lisäpinta-ala jatkaisi Ruskon käyttöikää vuoteen 2045 saakka. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan liputtanut tässä vaiheessa minkään vaihtoehdon puolesta lopullisesti, vaan ilmoitti, että lopullisia kaatopaikkapäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon myös taloudellinen näkökulma. Kaupunginhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi ICT-toimintoja koskevia linjauksia. Kaupunki suunnittelee lähtevänsä yhteistyöhön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tietohallinnon kehittämisessä. Sen sijaan valtakunnalliseen yhteistyöhön ei aiota rynnätä suoraan, vaan niistä tehdään ratkaisut erikseen, kun tiedetään, miten ala kehittyy. "

Rauhallinen analyytikko, joka paneutuu huolella sekä oman joukkueensa pelitaktillisiin asioihin että vastustajajoukkueen tekemisiin. Entinen takamies, joka on pelaajaläheinen ja ymmärtävä valmentaja. Etelä-Suomesta kantautuneet luonnehdinnat kertovat paljon. ONMKY:n ykkösdivisioonajoukkue sai itselleen hyvän päävalmentajan, kun Juha Valkama, 38, pisti nimensä muutama viikko sitten seuran tarjoamaan kaksivuotiseen sopimuspaperiin. "Juha oli ykkösvaihtoehtomme koko ajan. Hän on monelle pelaajalle tuttu kaveri entuudestaan, ja lisäksi olen kuullut hänen valmentajataidoistaan paljon hyvää. Kaikki asiat loksahtivat paikoilleen, kun mies oli muutenkin muuttamassa perheensä kanssa takaisin Oulun seudulle", ONMKY:n sopimusasioista vastaava Jyri Laakso myhäilee. Valkaman sopimuksen sinetti venyi lopulta kesäkuun puoleen väliin, koska mies itse halusi varmistaa, että hän pystyy sitoutumaan pestiinsä tarvittavalla antaumuksella. "Olen ammatiltani luokanopettaja. En tiennyt vielä keväällä, mistä löydän siviilityöpaikan. Onneksi sain tuntiopettajan paikan Kiiminkijoen koululta. Jos työmatkat olisivat venyneet pidemmiksi, en olisi pystynyt hoitamaan valmennushommia haluamallani tavalla", Valkama alleviivaa. Valkamalla on vahva käsitys siitä, millaisen joukkueen hän saa käsiinsä. Tuore päävalmentaja pelasi itse aikoinaan yhdessä Santtu Keinosen, Juho Tepon ja Jani Siivikon kanssa. Joukkueen valmennustiimissä jatkava Kari Turpeinen on puolestaan Valkaman ystävä lapsuusvuosista saakka. "En nähnyt viime kaudella yhtään Yniin ottelua, mutta olen nyt jälkikäteen katsellut niitä dvd:ltä ja tutustunut sitä kautta minulle oudompien pelaajien ominaisuuksiin."

"Big Air kisattiin Jäälissä Kiimingin kunnan nyt jo toisen kerran tasamaalla Jäälissä järjestämä Big Air on ilmeinen vetonaula. 18 huimapäätä kisasi torstaina illansuussa Tarhanmäellä sekä suksilla että laudoilla. Juniorit kaarsivat kukkulan kylkeä alas rattikelkalla. Nuorisoa kannusti paikalla noin 130-päinen ihailijaporukka. Kolmonen eli 360 asteen ympäripyörähdys ja takaa suksesta kiinni, siis "tail grab" tai "kolmonen krossissa" eli ympäri mennään sukset ristissä, siinä vain joitakin lempijuttuja, joilla teinipojat lämmittelivät kisan alla. Ville Hulkko haaveili puolen kierroksen pyörähdyksestä sivuttain, siis "sivuvoltti satasesta". Toinen kiva juttu olisi "korkki seiska", siis pyörien kahdesti sivuttain ympäri, kaavaili tulevaisuutta Ville Happonen: "Kun vinossa pyörii 700 astetta." Mäki asetti hypyille tietyt rajat. Sitä oli kasattu torneineen osittain poikien avustuksella viikon verran, kertoi liikuntaneuvoja Ari Siekkinen. Lumet oli raavittu ympäriltä. "Vähän liian lyhyt lähtö", totesi Ville Hulkko. Hän potki tiukasti vauhtia ennen back flippiä, volttia takaperin. "Vähän jännitti tornissa miten käy." "Hyvä mäki mutta huonot vauhdit", kilpailija Matias Liedes arvioi. Vuosi sitten mäki olikin korkeampi mutta "sketsi", vähän hätänen. "Turvallisuus riippuu siitä, kuinka iso reikä on päässä", Liedes kommentoi selkäpanssari päällä: "Pysyy elossa." "Ei mennyt ollenkaan hyvin, ei pompannutkaan", kommentoi voltin jälkeen nurinniskoin päätynyt Aleksi Aalto. Paikalla hypittiin omalla vastuulla. SPR:n ensiapuryhmä oli tosin valmiina viltteineen mihin tahansa järkytykseen. "Ei viime vuonnakaan sattunut yhtään mitään. Nuoret osaavat tehdä temppunsa ja kaatua", siunaili Sirkka Ikonen sydän silti syrjällään. Markus Schröder on hypännyt kolme vuotta. Käsi oli kipsissä, kun peukalon nivelsiteet särkyivät hiihtolomalla kaatuessa. Kisaan piti silti päästä. "Joka kerta mahan pohjasta

Oulun Poliisi kaipaa edelleen tietoa Jäälistä sunnuntaina kadonneesta 71-vuotiaasta Eino Mettovaarasta. Mettovaara sairastaa sydänsairautta ja alzheimerin tautia. Hän katosi pyörälenkille lähtönsä jälkeen sunnuntaina. Mettovaara lähti pyörällä liikkeelle kotoaan Jäälistä sunnuntaina 12.6 klo 17.30. Katoamisesta ilmoitettiin poliisille sunnuntaina illalla yhdeksän aikaan. Poliisi etsi kadonnutta sunnuntaina illan ja yön aikana Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun ja lentokoneen avustuksella Oulun ja naapurikuntien alueelta. Poliisi on tarkastanut yleisöltä tulleet havainnot kadonneesta toistaiseksi tuloksetta. Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu etsi kadonnut tiistaina lähialueelta Jäälissä. Kadonnut on 165 - 170 cm pitkä ja hoikka. Vaatetuksena hänellä on musta lippis, harmaat housut ja tumman sininen pusero, missä vihreätä. Hän on liikkeellä hopean värisellä naisten polkupyörällä. Poliisi toivoo, että havainnoista ilmoitetaan hätänumeroon 112. "

Oulussa ei ole virallista koirien uimarantaa, mutta koiraharrastajilla on tiedossa monia rauhallisia rantoja joissa koirien kelpaa pulikoida. Järjestyslain mukaan koirat eivät kuulu yleisille uimarannoille. Sen sijaan muualla kuin yleisillä rannoilla koiria voi uittaa vapaasti, ja tällaisia paikkoja Oulun seudulta löytyy runsaasti. Oulun kaupungin liikuntasuunnittelijan Mervi Uusimäen mukaan koirien virallisia uittopaikkoja kysellään harvoin. Koska kysyntää on vähän, ei virallista koirien uittopaikka ole ryhdytty kaupunkiin rakentamaan. Paikalliset koiraharrastajat ovat löytäneet hyvin tiensä itselleen mieluisille uittopaikoille, ja vinkkejä uusista hyviksi havaituista rannoista jaetaan aktiivisesti. Kaupungilla ei ole olemassa valmista listaa sopivista rannoista, mutta esimerkiksi Korkeasaaren päässä oleva entinen uimaranta, Oritkarin ranta-alueet, Niilesjärven ja Pyykösjärven rannat sekä Jäälin hiekkamontut ovat olleet suosittuja. Lue lisää huomisesta Kalevasta! "

"Muistisairas vanhus edelleen kadoksissa Sunnuntai-iltana kotoaan Jäälistä kadonnutta vanhusta ei ole vieläkään löydetty. 71-vuotias sydänsairautta ja alzheimerin tautia sairastava mies oli lähtenyt kotoaan Jäälistä pyörällä sunnuntaina kello 17.30. Maanantaina poliisi oli saanut useita vihjeitä, mutta yksikään ei johtanut miehen löytymiseen. Poliisi etsi miestä sunnuntai-illan ja yön aikana Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun ja lentokoneen avustuksella Oulun ja naapurikuntien alueelta. Mies on hoikka ja noin 165 - 170 senttiä pitkä. Hänellä oli ollut päällään musta lippis, harmaat housut sekä tummansininen pusero, jossa myös vihreää. Miehen pyörä on hopea naisten polkupyörä. Mies on mahdollisesti nähty sunnuntai-illalla Ruskossa. Poliisi toivoo mahdolliset havainnot hätänumeroon 112."

"Emilia ja Joona esittelevät uunituoretta liikenneaapista Aapinen on tosi hyvä, koska siinä kerrotaan liikenteen vaaroista, toteavat Jäälin koulun kakkosluokkalaiset Emilia Takalo ja Joona Tolonen. Jäälin koulun ala-asteen oppilaat ovat saaneet oman liikenneaapisen "Meikä liikenteessä", jonka lapset ottivat heti ahkeraan käyttöön. Liikenneaapisen avulla liikennekasvatus halutaan tuoda osaksi lasten koulupäivää. "Perusopetus on oikeastaan ainut tapa tavoittaa kaikki ikäluokan lapset. Siksi liikennekasvatus on erittäin tärkeä asia perusopetuksessa. Sen pohjalta lähdimme tähän liikenneaapistyöhön", selvittää Jäälin koulun rehtori Juha Aho. Liikenneaapisen toteutti lukuvuoden 2006-2007 aikana Jäälin koulun opettajista koottu työryhmä Oulun alueen Liikenneturvan ja Jäälin koulun koti-koulutoimikunnan kanssa. Liikenneturvalle liikenneaapinen oli mahdollisuus saada kosketus kouluyhteisöön. "Tilastoista näkee, että alle viisitoistavuotiaiden kuolemat tapahtuvat valitettavasti useimmiten liikenteessä. Jokainen kuolema on turha, joten jos liikenneaapisen avulla niitä pystytään vähentämään, rahalliset satsaukset eivät ole menneet hukkaan", Liikenneturvan Oulun alueen aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi kertoo. Liikenneaapisen rinnalle tulee vuodelle 2008 valmistuva liikenneaiheinen lukuvuosikalenteri sekä koulun kotisivuille rakennettava liikennekasvatuksen verkkomateriaali, joka on vinkkimateriaalina Opetushallituksen liikenneviikolla 10.-14.9.2007. "Opetushallitus on ottanut kiitollisena vastaan liikenneaapisemme. Liikenneaapinen linkitetään suoraan opetushallituksen sivuille, joten se on käytettävissä kaikissa Suomen perusopetuksen kouluissa", Aho toteaa. Jäälin koulun liikenneaapinen sisältää Jäälin ja Välikylän alueen kartat sekä valokuvia koulumatkan vaaranpaikoista. "Aapisessa Jäälin liikenneympäristö tuodaan lapsille tutuksi. Lapsille kerrotaan, miten eri liikennetilanteissa olisi hyvä toimia",

"Kiimingin kuntaliitosselvityksestä keskustelutilaisuus Kiimingin kuntaliitosselvityksestä järjesetetään avoin keskustelutilaisuus keskiviikkona. Paikalla on kiiminkiläisiä luottamushenkilöitä ja valtuutettuja eri poliittisista puolueista. Jäälin ala-asteella pidettävässä tilaisuudessa alustavat muun muassa Kiimingin kunnanvaltuutettu Sirpa Kansanaho aiheesta "Kuntaliitosselvitys valtuustoaloitteena" sekä Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton PARAS-hankkeen projektipäällikkö aiheena "Maakunnan kannanotto". Keskusteluilta järjestetään keskiviikkona 29. maaliskuuta Jäälin ala-asteella kello 18. Tilaisuuden järjestää Kiimingin sos.dem. Työväenryhditys ry."

Lumikasalla korotettu Tarhanmäki ja hyppyri auttoivat hymykuopat ja pisamat näkösälle Jäälissä. "Äiti, mää jään vielä hyppimään", Leevi Isteri kertoo ilmoitusluontoisesti äidilleen Helina Salmelalle leikkimielisen big air -kisan tiimellyksessä torstaina. Kolme neljä tuntia lumilaudan päällä ei tunnu yhdeksänvuotiaalla vielä missään, kun kotikulmilla voi kerrankin temppuilla. "Olisi hyvä saada tuollainen mäki koko talveksi käyttöön, niin lapsilla olisi lähellä paikka missä harrastaa", Salmela sanoo. "Me vanhemmat voisimme olla enemmänkin mukana järjestämällä kotinurkille vastaavanlaisia tapahtumia ja tarvittaessa olla mukava valvonnassa", hän lisää. Muutamana vuonna järjestetyn kisan tiimoilta on mietitty vaihtoehtoa kasata Jääliin suksi- ja lautaporukalle hyppypaikka koko talveksi. "Siitä ollaan kahta mieltä. Kenen sitten on vastuu, jos joku loukkaantuu", Kiimingin liikuntaneuvoja Ari Siekkinen sanoo. Tapahtuma on lähiliikuntaa parhaimmillaan ja tiukasti ajassa kiinni, mutta muuten ilmassa on kotimaisen urheilujuhlan tuntua makkaroineen kaikkineen. Sami Korkala "

Keskiviikkona Ylikiimingistä kuolleena löytyneen miehen henkilöllisyys on varmistunut oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa. Poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta. Vainaja on poliisin mukaan sama henkilö, joka katosi kesäkuussa Kiimingin Jäälissä. Poliisi kiittää ihmisiä, jotka olivat mukana etsinnöissä tai antoivat katoamiseen liittyviä vihjeitä. Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä kuolemansyyn tutkintana.

"Ranta raivattaisiin virkistyskäyttöön Jäälin keskusta-alue kokee melkoisen muutoksen keskusta-alueen kehittämiseksi järjestetyn ideakilpailun voittajatyössä. Siinä ostoskeskus siirtyy Jäälintien toiselle puolelle Jäälihallin läheisyyteen, jonne nousee myös nykyistä laajempi urheilualue pallokenttineen. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kulttuurikeskus kirjastoineen ja nuorisotiloineen ja Jäälinjärven ranta raivataan yleiseen virkistyskäyttöön. Kiimingin kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyn ideakilpailun voittivat ja 1 300 euron palkinnon pokkasivat Zones-nimeä kantavalla työllään neljännen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijat Leena Holmila Oulun yliopistosta sekä vaihto-opiskelija Juliette Deramecourt Pariisista. "Kaikkiaan suunnittelutyö eteni sujuvasti ja hyvin. Myös yhteistyö pariisilaisen opiskelijakollegan kanssa oli antoisaa", palkinnosta iloisesti yllättynyt Holmila kertoo. Holmilan mukaan työn haasteellisin osuus oli 70-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka ei nykyisellään ole enää ajan tasalla. Haasteita tarjosi myös Jäälintie, joka halkoo keskusta-alueen kahtia. Jäälin keskusta-alueen ehdottomia helmiä ovat Jäälinjärvi sekä ylipäätään keskustaa ympäröivä metsäinen maisema. "Nykyisellään järvi on kuitenkin piilossa ihmisiltä", Holmila harmittelee. Kilpailutyöt ylittivät odotukset Palkintolautakuntaan kuulunut Kiimingin kunnan toimistoarkkitehti, palvelupäällikkö Ritva Kuusisto on erittäin tyytyväinen kilpailun tasoon. Yhteensä kilpailuun osallistui yksitoista työtä. "Työt täyttävät ja osin ylittävätkin niille asetetut odotukset. Suunnitelmat tarjoavat monenlaisia ja ennen kaikkea tuoreita ideoita Jäälin keskustan kehittämiseksi." Kuusisto korostaa, että kilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu. Kaikki ideat eivät ole toteutuskelpoisia. Voittajatyötä ei myöskään toteuteta sellaisenaan, vaan tarkoituksena on, että kaikkia töitä hyödynnet

"Viimeisen tapin takaa Teemu Kattilakoski on rehkinyt tiukan puolituntisen liikuntalääketieteellisen klinikan testimatolla hapenottotestissä. Elimistö käy yhä kovilla kierroksilla, kun mies rojahtaa kahvilan tuoliin. Ensimmäinen hörppäys lämmintä cappuccinoa tekee tehtävänsä. "Pukkaa tuota perhanan jälkihikeä", Kattilakoski sanoo ja pyyhkii otsaansa hihaan. Testin tulos oli hyvä, parempi kuin kertaakaan aikaisemmin: 88,5 millimoolia/litra. Kehon rasvaprosenttikin (4,1%) kertoo, että Kattilakoski on viettänyt kesän aivan jossain muualla kuin uimarannalla. "Liikkeellä on oltu", mies toteaa. "Hyviähän nuo lukemat ovat, mutta eivät ne mitään itseisarvoja ole. Pelkällä hapenottokyvyllä ei vielä kovaa hiihdetä, mutta edellytykset siihen ovat olemassa." Ja kovaa jääliläinen aikoo ensi talven lumilla mennä, kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Tarkoitus on astua pari askelta lähemmäs maailman kärkeä. Viime talvena Kattilakoski otti kärkeä kiinni pitkän harppauksen. MM-kisojen 50 kilometrillä hän oli kahdeksas, ja mitali jäi härnäämään alle minuutin päähän. "MM-kisoissa näin konkreettisesti sen, kuinka lähellä kärki on. Viidelläkympillä ero on vain sekunti kilometriä kohden." Kahvikupin ääressä istuvasta Kattilakoskesta huokuu luja päättäväisyys. Alavieskan Virin hiihtäjä on aikaisemminkin puhunut haaveistaan hiihtää maailman huipulla, mutta nyt puheesta on tippunut turha kainostelu pois. "Kärki on otettavissa kiinni - ja se otetaan kiinni", Kattilakoski lataa. Kolme vuotta armonaikaa Monet kolhut ja takapakit kokenut 25-vuotias Kattilakoski tietää, että suuret puheet pulla suussa eivät riitä. Mies joutuu pyyhkimään hikeä ja jälkihikeä vielä useamman kerran, ennen kuin Maamme-laulu kajahtaa ilmoille. Maamme-laulua Kattilakoskella on tarkoitus kuunnella Torinon olympialaisissa talvella 2006. Seuraavan kolmen vuoden aikana mies on valmis rutistamaan itsestään irti kaiken mahdolli