Terveys

Vaikka riisitautia ei enää merkittävästi esiinny kehittyneen terveydenhuollon maissa, on viitteitä siitä, että talvikautena D-vitamiinin saanti on puutteellista maapallon pohjoisten alueiden väestöissä ja että tällä saattaa olla epäedullisia luustoon liittyviä (osteoporoosi) ja liittymättömiä terveysvaikutuksia (MS-tauti, tyypin I diabetes, verenkierto- ja syöpätaudit). D-vitamiinin laaja-alaiset vaikutukset solutasolla tekevät väestöhavaintoihin perustuvien sairausyhteyksien tarkemman tutkimisen houkuttelevaksi. Vaikka D-vitamiinin riisitaudin estoon tarvittava annos on pieni, on mahdollista, että kokonaisterveyden kannalta D-vitamiinin optimaalinen tarve saattaa olla huomattavasti suurempi.

Ihmiskunta on lähes koko olemassaoloaikansa elänyt eteläisemmillä leveysasteilla kuin mitä Suomi sijaitsee, ollut ulkoilmassa suurimman osan päivästä ja ilmeisesti käyttänyt vaatetusta, joka on antanut auringolle hyvän mahdollisuuden valmistaa ihon kautta D-vitamiinia. Vasta viimeisien satojen vuosien aikana on lisääntynyt urbanisaatio katkaissut tämän käytännön. Ihmiset ovat siirtyneet paljolti työskentelemään sisätiloissa, ulkoilun määrä on selvästi vähentynyt ja terveellisen perusravinnon laatu on heikentynyt.

Pekka J Nykänen Helsingin ympäristön reumatoimisto Tässä yhteenvedossa tarkastelen D-vitamiinin sekä kalsiumin merkitystä lähinnä luuston hyvinvoinnin kannalta.

Tunnettu ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila sanoo suoraan, että tämänhetkiset D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Kun virallinen suositus puhuu 7,5 mikrogramman päiväsaannista ravinnosta, Antila suosittelee seitsenkertaista annostusta. - Näin pystyttäisiin torjumaan monia vaikeita sairauksia. 7,5 mikrogrammaa takaa vain sen, ettei riisitautia tule, hän sivaltelee.

D-vitamiini on sekä ihossa syntyvä hormoni että suolistosta imeytyvä vitamiini. Vaatteettomalla alkuihmisellä iho todennäköisesti tuotti auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta tarpeeksi D-vitamiinia. Vaatteisiin verhoutunut nykyihminen elää alkuihmistä enemmän ravintoperäisen D-vitamiinin varassa. Sekä ihossa syntynyt että suolistosta imeytynyt D-vitamiini saatetaan elimistössä biologisesti aktiiviseen 1,25(OH)2D-vitamiinimuotoon kahden hydroksylaation kautta, joista ensimmäinen tapahtuu maksassa ja toinen munuaisissa. D-vitamiinin tärkein vaikutuskohta on suolisto, jossa se lisää sekä kalkin että fosfaatin imeytymistä ja turvaa näin luulle sen tärkeiden rakennusaineiden saannin. D-vitamiinin suorat luustovaikutukset ovat edelleenkin osin epäselviä ja todennäköisesti huomattavasti vähäisempiä merkitykseltään kuin D-vitamiinin vaikutukset kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen.

Seerumin 25-hydroksikolekalsiferolipitoisuuden määrittäminen on ratkaisevasti parantanut mahdollisuuksia arvioida elimistön D-vitamiinitilaa ja tämän vitamiinin saannin riittävyyttä. D-vitamiinin muodostuminen ihossa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta rajoittuu Suomessa kesäkuukausiin, ja vitamiinia tarvitaan ravinnosta ainakin talviaikaan. D-vitamiinin\nsaannin suositeltavaa määrää on suurennettu aikuisten osalta, koska tilannetta ei ole pidetty luuston hyvinvoinnin kannalta optimaalisena. Lisäksi tutkitaan D-vitamiinin ja sen metaboliittien mahdollisia suojavaikutuksia immunologisia sairauksia kuten tyypin 1 diabetesta sekä pahanlaatuisia kasvaimia kuten eturauhas- ja paksusuolisyöpää vastaan.

Yhdysvalloissa on tutkittu 541 sairaalassa noin 137 000 sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneen henkilön veren kolesteroliarvoja. Vain joka kolmannella potilaalla LDL-kolesteroli oli yli suomalaisen viitearvon 3 mmol/l. Vain yhdellä kymmenestä LDL-kolesteroli oli yli 4 mmol/l.

Liiallinen valkuaisen ja viljojen syönti saattaa happamoittaa ikääntyvien ihmisten elimistöä ja haurastuttaa luita. Kasvisten ja hedelmien syönti puolestaan lisää elimistöön emästä, neutraloi happamuutta ja voi auttaa ehkäisemään luukatoa, todettiin Tufts-yliopiston tutkimuksessa.

Suomen Akatemian juhlasalissa osoitteessa Vilhonvuorenkatu 6, Sörnäinen, järjestetään\nmaanantaina 9.2. klo 14.00-16.00 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana on "Pitäisikö\nhiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?". Tilaisuutta on huolellisesti valmistettu ja käytettävissä\non median edustajille jokaisen paneelissa esiintyvän puheenvuorot suunnilleen siinä järjestyksessä\nkuin niitä käydään läpi keskustelussa. Keskustelutilaisuuteen etukäteen ilmoittautuneille on jaettu\ntämä materiaali sähköisessä muodossa aamulla 9.2.2009. Tarvittaessa voitte myös saada materiaalin\nitse tilaisuudessa paperikopiona ja/tai jälkikäteen ilmoittamaanne sähköpostiosoitt