Group items tagged

"Kuluttajille on eräillä keskustelufoorumeilla yritelty uskotella, että öljypohjaiset D-vitamiinivalmisteet omaavat paremman biologisen hyväksikäytettävyyden kuin D-vitamiinitabletit, mutta tälle väitteelle ei löydy mitään tukea tieteellisestä kirjallisuudesta. Norjalaistutkimuksessa verrattiin D3-vitamiinia sisältävät multivitamiinitabletin ja D3-vitamiinia sisältävän kalaöljykapselin vaikutuksia seerumin (veren) 25-OH-D-vitamiinipitoisuuteen (S-25(OH)D). Koehenkilöt saivat neljän viikon ajan 10 mikrogrammaa D3-vitamiinia joko tableteista tai öljykapseleista. Tablettiryhmässä S-25(OH)D-pitoisuus nousi keskimäärin 35,8 nmol/l ja kapseliryhmässä 32,3 nmol/l. "We conclude that fish oil capsules and multivitamin tablets containing 10 microg cholecalciferol administered over a 4-week period produced a similar mean increase in s-25(OH)D concentration", päättelivät tutkijat. Vuotta aiemmin julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että D3-vitamiini imeytyy erilaisista leivistä samalla tehokkuudella kuin D-vitamiinivalmisteesta. Kanadalaistutkijat raportoivat juuston osalta samanlaisia tuloksia. Vuonna 2003 jenkkitutkijat totesivat, että "fat is not required for vitamin D to be bioavailable." Mainittakoon lopuksi, että D3-vitamiinitabletteihin lisätään yleensä D3-vitamiinivalmistetta, jossa on öljy jo valmiina. Ainesosaluetteloissa lukee lähes säännönmukaisesti "D3-vitamiinivalmiste" ja sen jälkeen suluissa pelkkä aktiiviaine eli "kolekalsiferoli" tai "sisältää mm. kolekalsiferolia ja soijaöljyä" tai jotain vastaavaa. Tämä D3-vitamiinivalmiste on sitten ympäröity täyteaineilla, jotka eivät vaikuta D3-vitamiinin imeytymiseen millään tavalla. Tabletti hajoaa hyvin nopeasti maha-suolikanavassa."

"Jo vuonna 1981 Hope-Simpson yritti löytää vuodenajasta riippuvaa tekijää, joka selittäisi influenssan vuosittaisen vaihtelun. Tätä tekijää on siitä lähtien etsitty, mutta vasta nyt on huomattu, että tuo tekijä voisi olla D-vitamiinin puute (Cannell et al 2006). Suuri joukko nimekkäitä tutkijoita on päätynyt tähän tulokseen "Epidemiology and Infection" -lehden joulukuun 2006 numerossa. Influenssa esiintyy säännönmukaisesti talviaikaan kun aurinko pohjoisella pallonpuoliskolla on matalalla. Tropiikissa influenssaa esiintyy puolestaan sadekausina kun ihmiset ovat sisällä. Myös harvemmin eteläisellä pallonpuliskolla toistuvaan El Nino -ilmiöön ja sen mukanaan tuomiin sadekausiin liittyy influenssaepidemian esiintyminen. Seerumista mitattavan 25(OH)D-vitamiinin ja varsinaisen kudosten aktiivisen D-vitamiinin, 1,25(OH)2D:n, pitoisuudet laskevat pohjoisella pallonpuoliskolla talviaikaan ja eteläisellä pallonpuoliskolla sadekausina. Tummaihoisilla 1,25(OH)2D, pitoisuudet ovat pohjoisessa, esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, erityisen matalia, koska heidän ihonsa ei kykene täällä tuottamaan riittävästi D-vitamiinia. Tiedetäänkin että Pohjois-Amerikassa afrikkalaislähtöiset tummaihoiset sairastuvat influenssaan valkoihoisia enemmän ja heidän kuolleisuutensa on suurempi. "

"American Journal of Clinical Nutrition lehden (AJCN) tammikuun 2007 numerossa julkaistussa laajassa kokoomatutkimuksessa kritisoidaan voimakkaasti nykyisiä alhaisia D-vitamiinin saantisuosituksia (1). Lehden tutkimuksessa päivittäinen turvallinen annostus terveille ihmisille nostetaan aivan uudelle tasolle. Tällä hetkellä yleisesti hyväksyttynä turvallisena ylärajana pidetään 50 mikrogrammaa päivässä, tämän seurauksena Suomessakin nostettiin vuonna 2006 päivittäinen saantisuositus 7 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan. Tiedeyhteisö on jo pitkään kritisoinut liian alhaisia D-vitamiinisuosituksia. Useimmat D-vitamiini-asiantuntijat ovat sitä mieltä, että 25(OH)D:n veripitoisuus tulisi olla vähintään 80 nmol/l, jotta D-vitamiinista saavutettaisiin optimaalinen hyöty. Viitearvoalue 25(OH)D:lle on Suomessa määritetty 10 - 105 nmol/l (tavoitetaso 40-80 nmol/l). Jotta 97.5 % väestöstä pääsisi 80 nmol/l tasolle tulisi D3-vitamiinin saanti olla vähintään 75 ug (3000 ky)/pv (2)."

"D-vitamiini näyttäisi suojaavan keskushermoston rappeutumissairauksilta. Viime vuosien aikana on saatu lisävalaistusta normaaliin elimistön vanhenemiseen, kun on selvinnyt, että vanhenemista jarruttavan hormonin (FGF-23) vaikutus perustuu D-vitamiiniin. Sekä koe-eläimillä että ihmisillä on todettu, että FGF-23 jarruttaa D-vitamiinin hormonaalisten muotojen tuottoa. Siten FGF-23:n toimintaa häiritsevät mutaatiot saavat aikaan D-vitamiinin yliaktiivisuuden ja nopeuttavat vanhenemista. Tamperelainen tutkimusryhmä on juuri ilmestyneessä arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä osoittanut, että sekä D-vitamiinin yliaktiivisuus että sen vaikutuksen puutos nopeuttavat fysiologista vanhenemista. Tutkimusryhmä on jo aikaisemmin raportoinut, että eturauhassyövän riski on pienimmillään, kun seerumin D-vitamiinipitoisuus on normaali, mutta riski lisääntyy sekä matalilla että korkeilla veripitoisuuksilla. Sairastumisriski noudattaa U-muotoista riippuvuutta D-vitamiinin veripitoisuudesta. Tällainen U-muotoinen riippuvuus D-vitamiinista näyttäisi olevan melko yleistä, koska sellainen ilmenee myös kokonaiskuolleisuudessa, sydänkuolleisuudessa ja luuston haurastumisessa. On mahdollista, että oikealla D-vitamiinin annostelulla voitaisiin lykätä monien kroonisten sairauksien alkamista jopa vuosilla myöhemmäksi. Tällaisia sairauksia ovat eräät yleiset syövät, sokeritauti, verisuonten kalkkeutuminen, verenpainetauti, keskushermoston rappeutumissairaudet, astma, autoimmuunisairaudet ja osteoporoosi."