Group items tagged

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta. D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on mm aivoissa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksussa suolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa. D-vitamiini säätelee yli 200 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä. Riittävän D-vitamiinin saanti vähentää tutkimustiedon mukaan selvästi riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin - siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia. Lisätietoja: Olli Simonen, Suomen Osteoporoosiliiton pj puh 044-3080306 ( D-vitamiinin puute kansanterveyshaasteena) Christel Lamberg-Allardt, professori, puh 09-19158266 tai 040-5769500 (väestön D-vitamiinin tarve ja saanti) Hannu Aro, professori puh 040-353 7644 (osteoporoosin, -malasian ja murtumien diagnostiikka ja hoito)

Tutkimus: D-vitamiin puute yhteydessä suomalaisten sydänkuolemiin 24.09.2009 10:41 American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että veren alhainen D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin kuolla sydän- ja verisuonitautiehin. Varsinkin aivoverenkierron häiriöistä johtuvia kuolemia oli enemmän henkilöillä, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli alhainen. Lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan Tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi -tutkimuksen aineistoja, ja siihen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alkaessa vuosina 1978-1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön. Tutkijoiden mukaan D-vitamiinin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden yhteydestä tarvitaan vielä lisää tietoa. Tarvetta olisi muun muassa kontrolloiduille kokeellisille tutkimuksille.

"Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai ympäristöstä kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka. Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä."

"Suomalaisten vähäinen D-vitamiinin saanti lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja aivan erityisesti aivohalvaukseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uudessa raportissaan. Laitos on tehnyt suuren virheen vastustaessaan vitamiinien käyttöä ravintolisänä. Nyt on korkea aika nostaa D-vitamiinin saantisuositus ajan tasalle, vähintään 50, mieluiten 100 mikrogrammaan (µg) päivässä. Nykyinen viranomaissuositus on 3-60-vuotiaille 7,5 ja alle 3 ja yli 60-vuotiaille 10 µg/vrk."

Olen samoilla linjoilla, että huhut professorin siirtymisestä Sauber-talliin pitävät paikkansa. Etenkin kun kyseinen professori on jo ollut itsensä kanssa asiasta eri mieltä ihan suomeksikin jo viime vuoden lokakuussa: "Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta." http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699 Jep, pidän erityisesti tuosta "ei tule KOSKAAN turvattua" -kohdasta. Nyt pitää vaan päättää hyvinvoinnistaan kiinnostuneena kansalaisena mitä noista lähteistä uskoo, vai uskoako suosiolla jotain muuta tahoa.

SUOMALAISTEN KANSANRAVITSEMUS RAVITSEMUSSUOSITUKSET JA TOIMINTAOHJELMA Yleiset ravitsemussuositukset terveelle väestölle Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset vuonna 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset vuonna 2003. Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi on julkaistu vuonna 2003. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemia ruokamallikuvia saa käyttää vapaasti opetuskäyttössä, kunhan lähde mainitaan. © Valtion ravitsemusneuvottelukunta

"Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon, esimerkiksi maitoa tulisi tällöin juoda jopa neljä litraa päivässä. Vierolan mielestä etenkin kouluruokailujen yhteyteen tulisi lisätä D-vitamiinin saantia lisäävä tabletti. "

"Verenpainelääkitystä käyttävien suomalaisten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Tällä hetkellä yli puoli miljoonaa suomalaista syö verenpainelääkkeitä. Hoitotulokset eivät kuitenkaan häikäise, kertoo Yle. Vain joka neljännen miehen ja alle joka kolmannen naisen verenpaine saatiin lääkityksellä tavoitteeseen, kertoo tuore väitöstutkimus."

"Tällä sivulla mainitut lääkkeet voivat estää auringon valon UVB-säteitä muodostamasta ihossa D-vitamiinia ja D-vitamiinin imeytymistä ravinnosta ja ravintolisistä. Lääkkeiden käyttäjän D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) voi olla pienempi kuin mikä on terveyden kannalta ihanteellista (75-250 nmol/l). Suomalaisten S-D-25 on muutoinkin keskimäärin vain noin 40 nmol/l, elleivät he käytä D-vitamiinilisiä. Lääkkeen säännöllinen käyttö voi siten vaatia tavallistakin suurempaa D-vitamiinin saantia ravintolisän muodossa. Orlistaatti (kauppanimiä Alli ja Xenical, laihdutuslääkkeitä, estävät rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä suolesta vereen), barbituraatit (unilääkkeet), karbamatsepiini (epilepsialääke), kolestyramiini, simetidiini (Tagamet), kolestipoli, kortikosteroidit (kortisonit), famotidiini (käytetään liikahappoisuuteen), fosfenytoiini (epilepsialääke), isoniatsidi (tuberkuloosilääke, nitsatidiini (mahahaavalääke), fenobarbitaali (epilepsia- ja unilääke), fenytoiini (epilepsialääke), ranitidiini (mahahaavalääke), rifampiini eli fluvastatiini ja valproaatti (epilepsialääke)."

Tällä hetkellä suomalaisten 3-60-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa päivässä. Osa tutkijoista olisi valmis nostamaan saantisuosituksia rajustikin. Lamberg-Allardtin mielestä suositusta voisi nostaa hieman. Asian pulmalliseksi tekee se, että rasvaliukoinen D-vitamiini on elintärkeä, mutta myrkyllinen aine. "Emme tiedä mitä seuraa, jos sitä pitkällä tähtäimellä saa liikaa", Lamberg-Allardt sanoo.

"RAVINTONEUVOJA- JA TERAPEUTTIKOULUTUS: OPINTOJEN TAVOITTEET: Opiskelija on perehtynyt luontaislääketieteen ja länsimaisen lääketieteen mukaiseen tautien määritykseen, tutkimuksiin ja hoitoon. Hän hallitsee ihmisen anatomian ja fysiologian sekä neurologian, psykologian ja psykiatrian perusteet. Opiskelija tuntee suomalaiset ravitsemussuositukset ja pystyy arvioimaan suomalaisten ravitsemuksen vahvuuksia ja heikkouksia suositusten pohjalta. Opiskelija ymmärtää ruoansulatukseen ja elimistön aineenvaihduntaan liittyvät ilmiöt, tuntee energia- ja suojaravintoaineet sekä niiden tarpeen ja vaikutukset elimistöön. Opiskelija tuntee eri ikävaiheiden asettamat ravitsemukselliset erikoisvaatimukset ja osaa soveltaa tietämystään käytäntöön. Hän ymmärtää liikunnan ja ravitsemuksen välisen yhteyden sekä liikunnan merkityksen painonhallinnassa. Opiskelija pystyy analysoimaan erilaisten ruokavaliosuuntausten myönteisiä ja kielteisiä piirteitä, ja hän osaa laatia terveyttä tukevat ravitsemussuositukset. Opiskelija osaa valmistaa hygieenisesti, taloudellisesti ja ekologisesti terveys- ja terapiaruokaa. Hän hallitsee ravintoneuvonnan ja -terapian perusteet erikoistumisalueenaan mm. metabolinen oireyhtymä, ruuansulatuskanavan ongelmat, ravintoriippuvuudet sekä erityisryhmien ravitsemus. Opiskelijalla on valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä alallaan. Hän tuntee terapeuttina toimimisen vastuun, velvoitteet ja oikeudet sekä osaa toimia eettisesti ja moraalisesti oikein hoitotilanteissa. Hän toimii ammatillisesti ja luottamusta herättävästi ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaan yhteiskunnan palvelujärjestelmien piiriin ja lääkärin hoitoon."

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: "Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille" (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti. D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).