Group items tagged

"D-vitamiini on noussut aivan uuteen valoon uusien tutkimusten myötä. Se on monipuolisesti vaikuttava hormoni, joka säätää tuhansien geenien toimintoja. D-vitamiini kohentaa yleiskuntoa, lihasvoimaa, kestävyyttä ja ketteryyttä sekä ehkäisee sikainfluenssaa, kausiflunssaa ja muita infektioita, allergioita (mm. atooppista ihottumaa), astmaa, Chrohnin tautia, diabetesta, MS-tautia, munuaistauteja, reumatauteja, sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee ennenaikaista kuolemaa. Maailman Terveysjärjestön tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä voi pidentää tervettä elinaikaa jopa kahdeksalla vuodella. D-vitamiinin vajaus veressä ja kudoksissa johtuu ensisijaisesti auringonvalon puutteesta. Myös yksipuolinen ruokavalio (rasvaisen kalan vähyys) ja geenivirhe ovat puutteen syytekijöitä."

"D-vitamiini on noussut aivan uuteen valoon uusien tutkimusten myötä. Se on monipuolisesti vaikuttava hormoni, joka säätää tuhansien geenien toimintoja. D-vitamiini kohentaa yleiskuntoa, lihasvoimaa, kestävyyttä ja ketteryyttä sekä ehkäisee sikainfluenssaa, kausiflunssaa ja muita infektioita, allergioita (mm. atooppista ihottumaa), astmaa, Chrohnin tautia, diabetesta, MS-tautia, munuaistauteja, reumatauteja, sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee ennenaikaista kuolemaa. Maailman Terveysjärjestön tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä voi pidentää tervettä elinaikaa jopa kahdeksalla vuodella. D-vitamiinin vajaus veressä ja kudoksissa johtuu ensisijaisesti auringonvalon puutteesta. Myös yksipuolinen ruokavalio (rasvaisen kalan vähyys) ja geenivirhe ovat puutteen syytekijöitä. Viranomaissuositus 3-60-vuotiaille ihmisille on 7,5 mikrogrammaa (µg) ja alle 3-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille 10 µg D-vitamiinia päivässä. Tämäkään suositus ei toteudu, sillä suomalainen nainen saa D-vitamiinia keskimäärin 5 ja mies 7 µg/vrk. Ikääntyvien saanti on vieläkin vähäisempää ja piilevä puute yleistä. D-vitamiinin todellinen tarve on vähintään kymmenkertainen nykyiseen suositukseen nähden. Suosituksen nostoa on vaadittu jo pari vuotta, mutta Pekka Puskan johtama valtion ravitsemusheuvottelukunta on haluton nostamaan sitä ennen vuotta 2012. "

"HIILIHYDRAATTITIETOISUUS tarkoittaa sokeristuvien hiilihydraattien vähentämistä ruokavaliossa. Niiden sijaan syödään enemmän kasviksia, valkuaisaineita ja rasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa viljansyönnin vähentämistä, sen korvaamista runsailla kasviksilla sekä tavallisesti kalan ja lihansyönnin lisäämistä. Ruokavaliossa suositaan luonnollisia rasvoja, oliivi- ja rypsiöljyä sekä voita. Lyhyesti: HHT-ruokavaliossa syödään oikeaa ruokaa eikä keinotekoisia ruoakkeita."

"Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja. Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta. "

"Kalaöljyjen terveysvaikutusten vuoksi tutkijat ovat viime vuosina koettaneet selvittäneet lukuisten eri kalalajien rasvahappokoostumusta. Suurin osa tähän asti tehdyistä tutkimuksista on kuitenkin keskittynyt kalanlihaan. Tutkimukset kalanmädin rasvahappokoostumuksesta sen sijaan ovat puutteellisia. Almerían yliopiston tutkimuksessa paikattiin tätä epäkohtaa vertaamalla viidentoista Espanjan merialueella esiintyvän eläinlajin mädin rasvahappokoostumusta. Kalojen lisäksi mukana oli myös mustekaloja ja äyriäisiä. Tulokset osoittivat, että EPA:n ja DHA:n pitoisuudet kalanmädissä olivat hyvin korkeat. Toiseksi haitallisten rasvojen määrä kalanmädissä oli pääsääntöisesti pienempi kuin kalanlihassa. Näin mädistä sai eniten terveellisiä ja vähiten haitallisia rasvahappoja. "

"Eteisvärinä-rytmihäiriöt ovat harvinaisempia miehillä, joiden veressä on runsaasti kalasta saatavia pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja. Etenkin dokosaheksaeenihappo (DHA) liittyy pienentyneeseen sairastumisriskiin, Kuopion yliopiston tutkimuksessa havaittiin. Säännöllinen kalansyönti on aiemminkin yhdistetty eteisvärinäriskin pienenemiseen, mutta eri rasvahappojen vaikutukset eivät ole täysin selvillä. Jyrki K. Virtasen johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin 2 200 kuopiolaismiestä. Miehet olivat 42-60-vuotiaita keskimäärin kahdeksantoistavuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana miehille kirjattiin 240 sairaalahoitoa vaatinutta eteisvärinää."