Group items tagged

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

"Tällä sivulla mainitut lääkkeet voivat estää auringon valon UVB-säteitä muodostamasta ihossa D-vitamiinia ja D-vitamiinin imeytymistä ravinnosta ja ravintolisistä. Lääkkeiden käyttäjän D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) voi olla pienempi kuin mikä on terveyden kannalta ihanteellista (75-250 nmol/l). Suomalaisten S-D-25 on muutoinkin keskimäärin vain noin 40 nmol/l, elleivät he käytä D-vitamiinilisiä. Lääkkeen säännöllinen käyttö voi siten vaatia tavallistakin suurempaa D-vitamiinin saantia ravintolisän muodossa. Orlistaatti (kauppanimiä Alli ja Xenical, laihdutuslääkkeitä, estävät rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä suolesta vereen), barbituraatit (unilääkkeet), karbamatsepiini (epilepsialääke), kolestyramiini, simetidiini (Tagamet), kolestipoli, kortikosteroidit (kortisonit), famotidiini (käytetään liikahappoisuuteen), fosfenytoiini (epilepsialääke), isoniatsidi (tuberkuloosilääke, nitsatidiini (mahahaavalääke), fenobarbitaali (epilepsia- ja unilääke), fenytoiini (epilepsialääke), ranitidiini (mahahaavalääke), rifampiini eli fluvastatiini ja valproaatti (epilepsialääke)."

Aurinko, D-vitamiini ja sydäntaudit liittyvät toisiinsa. On väärin syyttää kolesterolia ja ruokavaliota sydän- ja verisuonitaudeista, sanoo englantilainen gastroenterologi David Grimes Machesterin yliopistosta. Hän on tutkinut yli 20 vuotta sydän- ja valtimotautien esiintymistä eri väestöissä, ja nyt hän on julkaissut aiheesta 642-sivuisen perusteellisen kirjan ´Vitamin D and Cholesterol´. Sen mukaan sepelvaltimotaudin pääasiallinen syy on auringonvalon ja D-vitamiinin puute, eikä suinkaan kolesteroli ja rasvainen ruoka. Tohtori Grimes sai kimmokkeen alkaa tutkia auringonvalon, veren D-vitamiinin ja sydäntautien yhteyksiä havaittuaan, että Englantiin muuttaneet aasialaiset sairastuivat sydäntauteihin sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi he asettuivat asumaan. Pohjoiseen muuttaneet aasialaiset sairastuivat useammin kuin Etelä-Englantiin muuttaneet, ruokavaliosta riippumatta. Grimes selvitti kuinka paljon aurinkoisia päiviä eri paikkakunnilla oli ja kuinka paljon asukkaat saivat aurinkoa, ja hän vertasi lukuja sairaustilastoihin. Yhteys oli selvä: Sydänpotilailla on "leveysastetauti" (latitude sickness). Lenkki on D-vitamiini, päätteli Grimes. Sen pääasiallinen lähdehän ihmiskunnalle on auringovalo; ruoasta saamme vain hyvin mitättömän pienen määrän päivittäin, 5-7 mikrogrammaa (µg). Tarve voi olla jopa 100 µg, minkä useimmat maahanmuuttajat olivat saaneet helposti päivittäin auringosta lähtömaissaan.

"Osteoporoosin tiedetään olevan pääasiassa D-vitamiinin ja auringon valon puutesairaus. Afrikasassa osteoporoosi on tuntematon ja mitä pohjoisemmaksi tullaan sitä enemmän on luuston haurastumista ja murtumia. Lonkkamurtumia ei Afrikassa juuri tunneta ja murtumien määrä kasvaa samanikäisellä väestöllä monisatakertaisesti tänne pohjoiseen tultaessa. Nyt on selvinnyt että jo äidin raskauden aikainen D-vitamiinin saanti on tärkeää lapsen tulevalle luuntiheydelle. Ne brittiäidit, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita sekä ne äidit,jotka synnyttivät kesällä saivat vahvempiluisia jälkeläisiä ja ero näkyi vielä 9 vuoden iässä. "

Onko D-vitamiini ihmelääke? Auringosta tai purkista saatavan supervitamiinin väitetään suojaavan syövältä, sydänsairauksilta, sikainfluenssalta, masennukselta ja auttavan jopa laihtumaan.\n\nMonet kokevat kaamosmasennuksen helpottavan, kun syövät riittävän korkeita määriä D-vitamiinia.\n\nKuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Vanha tuttu D-vitamiini onkin yhtäkkiä kuin taikajuoma, joka auttaa melkein mihin tahansa. Se laihduttaa, ehkäisee syöpää, laskee verenpainetta, kohottaa mielialaa. Vitamiini tuntuu tekevän melkein mitä tahansa, kunhan se on positiivista. Uusista hyötyvaikutuksista kerrotaan päivittäin. Time-lehti julisti jo pari vuotta sitten D-vitamiinin saannin ja vaikutuksien selvittämisen yhdeksi tieteen tärkeimmistä tutkimuskohteista! "D-vitamiini on hyvä tietokilpailukysymys, kun kysytään, mihin sairauteen sen puute ei näytä jotenkin liittyvän", toteaa Jouni Karhu. Hänet tunnetaan verkkokeskusteluissa väsymättömästi D-vitamiinia suitsuttavana nimimerkki Neonomidena, jonka monipuolisten tietojen innoittamana monet ovat marssineet apteekin vitamiinihyllylle tai tilanneet D-pillereitä verkkokaupasta.

"Vuoden pimeimpien kuukausien kynnyksellä jokaisen suomalaisen kannattaa pohtia omaa D-vitamiinin saantiaan, sillä erityisesti talvella monet kärsivät tietämättään D-vitamiinin puutteesta. Suomessa on tarpeeksi auringonvaloa ihon D-vitamiinin muodostukseen vain kesäisin keskipäivän tienoilla, joten ruoasta ja lisäravinteista saatavan D-vitamiinin merkitys korostuu pohjoisilla leveyspiireillä entisestään"