Group items tagged

"28.11.2009 Suolakiteitä. Kuva: Mark Schellhase/Wikimedia Commons. Suolan vähentäminen pelastaisi miljoonia Liika suolan käyttö on tunnetusti epäterveellistä. Silti moni suomalainen ja valtaosa maailman ihmisistä syö sitä noin kymmenen grammaa päivässä, mikä on kaksinkertaisesti suosituksia enemmän. Jos suolan käyttö vähenisi viidellä grammalla, vähentyisivät sydän- ja verisuonitaudit lähes neljänneksen ja aivohalvaukset lähes viidenneksen. Arviolta 1,2 miljoonaa aivohalvausta jäisi tapahtumatta ja 3 miljoonaa sydän- ja verisuonitautien tulematta joka vuosi. "

"Liika suola lisää sydän- ja aivohalvauskuolemia (25.11.2009 klo 07.15) Liika suola lisää sydän- ja aivohalvauskuolemia Jos suolan päivittäistä syömistä vähennettäisiin keskimäärin viidellä grammalla päivässä, aivohalvaukset vähenisivät neljänneksen ja sydänverisuonisairaudet noin kuudenneksella. Maailmanlaajuisesti tämä merkitsisi että aivohalvauksia tapahtuisi vuodessa 1,25 miljoonaa vähemmän ja sydänverisuonisairauksiin liittyviä kohtauksia noin kolme miljoonaa vähemmän. Vuotuisia kuolemantapauksia suolan käytön pudottaminen tämän verran vähentäisi noin 850 000. Maailman terveysjärjestön suositus on nykyisin enintään viisi grammaa suolaa päivässä. Silti suolaa kuluu tyypillisesti kaksinkertainen määrä eli noin kymmenen grammaa. Kiistattomat todisteet osoittavat suolan nostavan verenpainetta, jonka nousu suositustason yläpuolelle lisää sekä aivohalvauksien että sydänverisuonisairauksien esiintymistä."

"Elimistön puolustusjärjestelmä täytyy saada toimimaan syntymän jälkeen. Hiirillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että oleellisia siinä ovat ns. SFB-bakteerit (segmented filamentous bacteria). Japanilais-yhdysvaltalainen tutkimus lähti liikkeelle sattumalta tehdystä havainnoista kuten usein käy. New Yorkin yliopistossa tutkittiin hiiren puolustusjärjestelmän ns. T-soluja suolistossa ja tuloksissa oli ristiriitaisuuksia. Erot johtuivat koe-eläiminä käytettyjen hiirten alkuperästä eli eri paikoissa kasvatettujen hiirten elimistö toimi eri tavoin. Niiden suoliston bakteerikanta poikkesi toisistaan ja oleelliseksi osoittautuivat SFB-bakteerit. Jos niitä ei ollut, hiirten elimistö ei pystynyt tuottamaan Th17-tyyppisiä immuunisoluja."

Tällä hetkellä suomalaisten 3-60-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa päivässä. Osa tutkijoista olisi valmis nostamaan saantisuosituksia rajustikin. Lamberg-Allardtin mielestä suositusta voisi nostaa hieman. Asian pulmalliseksi tekee se, että rasvaliukoinen D-vitamiini on elintärkeä, mutta myrkyllinen aine. "Emme tiedä mitä seuraa, jos sitä pitkällä tähtäimellä saa liikaa", Lamberg-Allardt sanoo.

"Liikuntaravitsemus on ollut vuosikymmeniä keskeinen osa kestävyys- ja voimalajeja. Jalkapallopiireissä ravitsemusasioihin on lämmetty hitaammin. Terveellinen ja monipuolinen ruoka on edellytys elimistön hyvälle toimintakyvylle. Olisi silti anteeksiantamaton rikos tehdä jalkapallosta pelaajien fysiologisten ominaisuuksien summa. Suurin ja kaunein - joka yhdisti maailman jo kauan ennen internettiä - on jotain paljon enemmän. Kaikkea edellä mainittua kunnioittaen olen koonnut tietoa jalkapalloilijan ravitsemuksesta. Yleensä jalkapalloilijoiden ravitsemukseen on sovellettu lähinnä kestävyyslajeista saatua tietoa liikuntafysiologista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on alettu tutkia yhä enemmän jalkapallon erityispiirteitä. On todennäköistä ja toivottavaa, että tätä tietoa pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa - maailman huippujoukkueiden lisäksi - kaikkien jalkapalloa pelaavien keskuudessa."

"Tolosen sivuilla on joskus asiaakin, mutta tämä CLA-sivu on esimerkki täysin edesvastuuttomasta markkinoinnista, totuuteen pyrkimisestä ei ole minkäänlaista merkkiä! Kyllä jo tämä yksi sivu vie pohjan kaikilta muiltakin Tolosen teksteiltä, sillä Tolonen ei voi olla tietämätön negatiivisista CLA-tuloksista - kuitenkin hän jättää ne täysin mainitsematta! Huolimatta joistakin elämillä saaduista hyvistä tuloksista, ihmisille ei CLA:lla ole toistaiseksi ole pystytty osoittamaan olevan juuri hyötyä. Päinvastoin, etenkin lihavilla miehillä CLA voi todellakin aiheuttaa insuliiniresistenssiä, lisätä oksidatiivista stressiä ja kohottaa CRP:tä. Nuorilla normaalipainoisilla miehillä CLA sensijaan on parantanut insuliinisensitiivisyyttä. Monet tulokset riippuvat käytetyistä isomeereistä, erityisesti trans-10,cis-12 isomeerin on havaittu kohottavan LDL/HDL-suhdetta. "

"lisäkilpirauhasten vajaatoiminta, hypoparatyreoosi Lisäkilpirauhasten vajaatoiminnassa (hypoparatyreoosissa) lisäkilpirauhashormonin eritys on vajaata, jolloin veren kalsiumpitoisuus vähenee normaalia pienemmäksi (=hypokalsemia) ja fosfaattipitoisuus lisääntyy normaalia suuremmaksi (=hyperfosfatemia). Molemmat muutokset lisäävät hermoston ja lihasten ärtyvyyttä. Jos hormonin vajaus on vaikea, seurauksena voi olla kouristuskohtaus tai jopa tajuttomuus. "

"Myös elintarviketeollisuus käyttää aromiaineena äskettäin syöpävaaralliseksi luokiteltua asetaldehydiä. Kukaan ei kuitenkaan tällä hetkellä tiedä, ovatko tuotteisiin lisätyt määrät terveydelle haitallisia. Asiasta kirjoittaa perjantain Maaseudun Tulevaisuus. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli lokakuussa alkoholitutkimusten perusteella asetaldehydin syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan asetaldehydiä lisätään joihinkin maitovalmisteisiin, jälkiruokiin, leivonnaisiin, makeisiin, virvoitusjuomiin ja hedelmämehuihin. Elintarvikepakkauksessa asetaldehydistä ei kuitenkaan ole mainintaa. Jos sitä on tuotteeseen lisätty, nykysääntöjen mukaan pelkkä maininta aromista riittää. EU:n sallimia aromeja saa käyttää suhteellisen vapaasti eikä käyttökohteita tai määriä ole lisäaineiden tapaan rajoitettu. "

Helsingin yliopistossa on tarjolla ravitsemustieteen koulutusta, josta valmistutaan tutkintonimikkeellä elintarviketieteiden maisteri (180 + 120 op). Helsingissä ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelevat eivät valmistu laillistetuiksi ravitsemusterapeuteiksi, joksi voi valmistua ainoastaan Kuopion yliopistosta. Kuopiosta valmistuneiden tutkintonimike on terveystieteiden maisteri (180 + 120op). Toki myös Helsingissä ravitsemustiedettä opiskelleet voivat työskennellä hyvin moninaisissa ravitsemusneuvontaan liittyvissä asiantuntijatason osaamista vaativissa tehtävissä, mutta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nyk. Valvira) myöntämää oikeutta toimia laillistettuna ammattihenkilönä heillä ei ole. Sipoosta löytyy yksityinen Terveysopisto Salus, jonka tarjontaan kuuluu ravintoneuvojan koulutusta, mutta varsinaisesti Saluksessa annettava koulutus ei pätevöitä mihinkään tiettyyn ammattiin. Saluksen tarjoama koulutus on tarkoitettu pääasiassa terveydenhoitoalalla jo työskenteleville henkilöille.

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: "Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille" (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti. D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).

"Sydänkohtausten tapahtumista ennustavat riskikertoimet olivat lähes identtiset kun arviointiin käytettiin HDL-kolesterolin ja muun kolesterolin määrää tai kun arviointi tehtiin kahdella apolipoproteiinilla. Toisin sanoen, molempia ei kannata mitata vaan valinnan voi tehdä sen mukaan mikä on mittaustilanteessa halvempaa ja käytännöllisempää. Mittaamista edeltävällä paastolla ei ollut vaikutusta riskikertoimiin, joten se ei näytä olevan välttämätöntä. Kolmanneksi, suoraan mitattu LDL-arvo tuotti samanlaiset riskikertoimet kuin ns. ei-HDL-kolesterolimäärä, joka saadaan vähentämällä mitattu HDL-määrä kokonaiskolesterolista."