Tärkein tutkimuksen tulos on, että yhteisöpalveluja ja blogeja käytti viime vuonna 66,8 prosenttia kaikista verkon käyttäjistä, mikä on enemmän kuin henkilökohtaisen sähköpostin käyttö.
Dioista päätellen Teemu Leinonen käsitteli tosi tärkeää asiaa. Ikävää, ettei mukana ole puhetta.
Jokainen ajattelee ja ymmärtää parhaiten omalla äidinkielellään. Siksi on tärkeää, että Wikipedia avautuu eri kielillä. Jokaisessa kielessä on myös oma tapansa ajatella ja ymmärtää maailmaa. Jos pieni kieli kuolee, myös sen ymmärrys maailmasta häviää.
Kun maiden välisten etäisyyksien ja rajojen merkitys häviää, saattaa pienien kulttuurien ja kielien merkitys vain kasvaa. Jotenkin tuntuu siltä, että suomen kielen kanssa on käynyt juuri näin. Suomen kielen merkitys on tuntunut kasvaneen EU:n myötä eikä päinvastoin, kuten monet varmaan pelkäsivät. Englannin kielellä oli mielestäni aikaisemmin paljon enemmän painoarvoa Suomessa, kuin tällä hetkellä. Vai olenko ihan hakoteillä?
EU:ssa pieniä kieliä arvostetaan ja niitä elvytetään monissa EU-projekteissa, esim. meänkieli, karjalan, liivin, võrun ja setun kieli.
Suomen kieli jää englannin jalkoihin turhan usein korkeakoulujen opinnäytetöissä, esitysdioissa ja kansainvälisissä yrityksissä. Vuosittaiset NordData-konferenssit päättyivät vuonna 1996, kun suomalaiset isännät valitsivat pohjoismaiseksi puhekieleksi englannin.
Harto Pönkän erinomainen esitys sosiaalisen median jalkauttamisesta kouluihin ja oppimisen tueksi. Esityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin kouluissa käyttä. Lisäksi tulee informaatiota eri palveluiden ikärajoista, netiketistä jne.
TED-esitys, jossa perustellaan loistavasti, miksi matematiikan opetuksen olisi uudistuttava. Kaavojen laskeminen käsin ei ole hyödyllistä, koska tietokoneet tekevät sen paremmin. Opetuksessa tulisi keskittyä ongelmien ymmärtämiseen, esittämiseen ja (tietokoneen tuottamien) tulosten tulkitsemiseen.