Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa
Miksi verisuonet kalkkeutuvat ja luusto haurastuu kalkin puutteessa?
Miksi vihreitä kasviksia pitäisi syödä useita kertoja päivässä.
Kasvit muodostavat lyhytketjuista fyllokinonia eli K1-vitamiinia. Bakteerit muodostavat pitempiketjuisia menakinoneja (MK) eli K2-vitamiineja. Bakteerien tuottamat menakinonit erotetaan toisistaan sivuketjujen pituuden mukaan toisistaan lyhenteellä MK-n jossa n voi olla 5-13. Bakteerit syntetisoivat pitkäketjuisia muotoja käymisprosesseissa joko suolistossa tai käyttämällä valmistetuissa ruoka-aineissa kuten esimerkiksi eräissä hapanmaitotuotteissa ja juustoissa sekä eräissä hapatetuissa tuotteissa, varsinkin Japanissa yleisissä hapatetuissa soijapavuissa (natto). Nisäkkäillä useiden elinten solut kykenevät muuntamaan K1-vitamiinista K2-vitamiinia (MK-4).
Menakinoni-4:ää (MK-4) syntetisoidaan eri puolilla elimistöä fyllokinonista, mutta sen merkitys tunnetaan vielä huonosti. Sitä tavataan runsaasti esimerkiksi aivoissa, mutta sen tehtäviä siellä ei tiedetä. Ravinnosta MK-4:ää saadaan varsinkin kananmunista ja lihasta, MK-8:aa ja MK-9:ää taas juustoista. Japanissa MK-7:ää saadaan erityisen runsaasti hapatetusta natto-soijasta. Eräälle tietyn bacillus subtilis -bakteerin syntetisoimalle erityisen paljon MK-7- vitamiinia tuottavalle nattokannalle onkin myönnetty terveysvaikutteisen elintarvikkeen asema Japanissa. Hyvin pitkäsivuketjuiset menakinonit MK-10 - MK-13) ovat Bacteroides-suvun anaerobisten bakteerien tuottamia. Niitä ei ole merkittävissä määrin ruoka-aineissa, mutta silti niitä on ihmisen ja eläinten maksassa. Tämä viittaa siihen, että niiden alkuperä on suolistossa.
"Älä unohda D-vitamiinia
Kalsiumin merkitys luuston hyvinvoinnin kannalta on pureutunut ihmisten mieliin tukevasti, mutta D-vitamiinin tärkeys luustolle on jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on luiden haurastumisen ehkäisyn kannalta kuitenkin yhtä ratkaisevan tärkeässä asemassa kuin kalsiumkin.
Ihminen saa D-vitamiinia erityisesti auringonvalosta, joka tekee suomalaisista pohjoisen pallonpuoliskon valottomuuden "uhreja".
- Suomalaiset eivät saa riittävästi auringonvaloa, minkä takia kärsimme D-vitamiinin puutteesta oikeastaan ympäri vuoden, Tuppurainen kertoo.
D-vitamiinin saaminen tulisikin turvata toisin keinoin, esimerkiksi ruokavalion avulla: luustolle korvaamattoman arvokasta vitamiinia saa etenkin kalasta."
"Vuoden pimeimpien kuukausien kynnyksellä jokaisen suomalaisen kannattaa pohtia omaa D-vitamiinin saantiaan, sillä erityisesti talvella monet kärsivät tietämättään D-vitamiinin puutteesta.
Suomessa on tarpeeksi auringonvaloa ihon D-vitamiinin muodostukseen vain kesäisin keskipäivän tienoilla, joten ruoasta ja lisäravinteista saatavan D-vitamiinin merkitys korostuu pohjoisilla leveyspiireillä entisestään"
Mikä on länsimaisen lääketieteen suurin virhearvio?
Miksi Suomen terveydenhuolto on rahoituskriisissä?
Miksi rintasyöpä lisääntyy?
Miksi Suomessa on diabetesta eniten maailmassa?
Miksi vanhuksemme päätyvät laitoksiin?
D-vitamiinin puuteko selittää kansantautimme?
Johtuuko suomalainen kansanluonne vain D-vitamiinin puutteesta?