Group items tagged

Antioksidanttien (etenkin karnosiinin) ja uuden farmaseuttisen kalaöljyn, E-EPAn nauttiminen (mieluiten yhdessä) ruuan lisänä parantaa lähes kaikkien neurologisten ja psykiatristen aivotautien ja -häiriöiden käypää hoitoa ja ehkäisee lääkkeiden sivuvaikutuksia. E-EPA on kalaöljystä valmistettu entistä tehokkaampi versio (jossa EPA-molekyyliin on lisätty etyyliryhmä), puhdas ja täysin turvallinen luonnonaine, joka voi auttaa moniin neurologisiin ja psykiatrisiin ongelmiin: ... DHA-puutoksen syynä ei ole välttämättä yksipuolinen tai puutteellinen ruokavalio, vaan liian aktiivisesti toimiva entsyymi, fosfolipaasi A2 (cPLA2), joka irrottaa ja hajottaa aivosolujen DHA-molekyylejä. (Bazan ym. 2002a, Gattaz ym. 1990, Hudson ym. 1999, Ross ym. 1997, 1999, Mahadik ym. 2001). PLA2:n liiallista aktiviteettia on kaikissa edellä luetelluissa neurologisissa aivosairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa (Ross ym. 2001), Alzheimerin taudissa (Bazan ym. 2002b) ja harvinaisessa Friedrichin ataksiassa ja muissa aivojen surkastumistaudeissa (Ross ym. 2000). ... Tässä kohdin tulee EPA-rasvahappo apuun. EPA on PLA2:n estäjä, ja samalla se on itse solukalvojen olennainen rakenneosa, joka tuottaa hyviä prostaglandiineja ja leukotrieenejä (eikosanoideja) (Finnen ja Lowell 1991, Ho ym. 2000).

"D-vitamiinin saantisuositus moninkertaistettava Kansainvälinen paine D-vitamiinin saantisuosituksen korottamiseksi kasvaa. Suomessa viranomaissuositus aikuisille on 7,5 mikrogrammaa. Kalifornian yliopiston 18-henkinen tiedemiesryhmä vaatii suosituksen nostamista 2000 kansainväliseen yksikköön eli 50 mikrogrammaan. Suiomessa Pekka Puska haraa vastaan. Tohtori Anthony W. Norman ja hänen tiedemiesryhmänsä kutsuvat maailman muita tutkijoita toimiin ("call to action") aikuisten ihmisten D-vitamiinin saantisuosituksen nostamiseksi 50 mikrogrammaan päivässä. Normanin laatima pääkirjoitus D-vitamiinista julkaistiin joulukuun American Journal of Nutritionissa (linkki lopussa). "Päättäjien on syytä perehtyä tieteellisiin tutkimuksiin, jotka puoltavat suosituksen nostamista", sanoo tiedemiesryhmä. Se suosittelee elintarvikkeiden rikastamista D-vitamiinilla ja D-vitamiinin käyttöä ravintolisänä. Yhdysvalloissa viranomaissuositus on alle 50-vuotiaille aikuisille 5 µg, 51-70 -vuotiaille 10 µg ja yli 70-vuotiaille 15 µg. Suomessa suositus on 7,5 µg alle 60-vuotiaille ja 10 µg sitä vanhemmille. "Amerikkalaiset tiedemiehet allekirjoittivat lausunnon, jonka mukaan aikuisen [amerikkalaisen] ihmisen D3-vitamiinin tarve on 2000 kansainvälistä yksikköä [eli 50 mikrogrammaa] vuorokaudessa", sanoo Norman. "Suositeltu annos on täysin turvallinen", hän korostaa ja viittaa Yhdysvaltain tiedeakatemian (National Academy of Sciences) lausuntoon."

Tuli jo pari mailia, että paljonko sitä D-vitskua nyt pitää sitten ottaa. Heaney suositteli ravintolisänä vähintään 2000 IU:ta eli 50 mcg vuorokaudessa. Suomessa kannattanee talvella ottaa vieläkin enemmän. 400 IU = 10 mcg. Anonyymi postasi kommenttiosioon mielenkiintoisen videon "Whats a Vitamin D Deficiency?". Tällä 44 minuutin kestoisella videolla luennoi maailman johtava D-vitamiiniasiantuntija, sisätautilääkäri Robert Heaney, M.D. Voit katsella videon napsauttamalla tästä.

Ät extra D-vitamin och förläng livet. Tillskott minskar risken för att dö i alla sjukdomar med åtta procent, visar en stor internationell studie. Ledande forskare efterlyser nu en internationell debatt om berikning av mat och en försiktig omvärdering av vår restriktiva syn på solbad. Det är forskare vid WHO:s internationella institut för cancerforskning i Lyon, IARC, som gått igenom 18 stora studier kring D-vitamin som publicerats fram till november 2006. Sammanlagt ingick 57311 personer som i genomsnitt följdes i nästan sex år. Under perioden avled 4777 av dem. När forskarnas slog ihop alla olika dödsorsaker upptäckte de att den totala dödligheten var åtta procent mindre bland dem som regelbundet åt extra D-vitamin. Tillskotten låg mellan 300 och 2000 internationella enheter, IU, men var i medeltal på en nivå som är normal i vanliga vitamintabletter, närmare bestämt 528 IU.

"Neidonhiuspuu-uute ei estä dementiaa (29.12.2009 klo 23.00) Neidonhiuspuu-uute ei estä dementiaa Neidonhiuspuun uute ei estä dementiaa eikä hidasta sen etenemistä, osoittaa Yhdysvalloissa tehty kaksoissokkotutkimus. Yli 3000 ihmisellä tehty seurantatutkimus on laajin aiheesta tehty satunnaistettu kaksoissokkotutkimus ja tuloksiltaan yhdenmukainen aiempien, pienempään koehenkilöiden joukkoon perustuvien tutkimusten kanssa. Neidonhiuspuun eli Gingko biloba -puun uutetta mainostetaan dementiaa ja Alzheimerin tautia estävänä tuotteena myös Suomessa. Sen hyödystä ei ole kunnollista tieteellistä tutkimusta ja väitteet perustuvat lyhyisiin kokeisiin pienillä koehenkilöiden määrillä. Äskettäin ilmestynyt ns. Cochrane-tutkimus joka kokoaa kriittisesti aiempia tutkimuksia, päätyi arvioon että uutteesta ei ole hyötyä. Arvovaltaisessa JAMA-lehdessä julkaistu amerikkalaistutkimus aloitettiin vuonna 2000 ja siihen on osallistunut 3069 ihmistä, iältään 72-90-vuotiaita. Tutkimuksen alussa he asuivat itsenäisesti kotonaan ja olivat henkisesti hyväkuntoisia, älyllisiltä toiminnoiltaan normaaleja tai kärsivät korkeintaan lievästä älyllisten toimintojen heikkenemisestä."

"Alkoholin kohtuullinenkin kulutus lisää rintasyövän uusiutumisen riskiä, arvioi amerikkalaisen tutkimus. Aikaisempien tutkimusten perusteella on tiedetty, että alkoholi lisää riskiä sairastua rintasyöpään. Sen sijaan alkoholin vaikutusta rintasyövästä toipuvien selviytymiseen on tutkittu puutteellisesti. Kaiser Permanente -tutkimuslaitoksen tutkijat paikkasivat tätä epäkohtaa seuraamalla vajaata kahtatuhatta kalifornialaista rintasyöpäpotilasta. Kaikkien naisten rintasyöpä oli havaittu varhaisvaiheessaan vuosien 1997-2000 aikana. Tutkijat vertasivat rintasyövän uusiutumista naisilla, joista toiset käyttivät alkoholia ja toiset eivät. Alkoholiryhmään kuuluvilta naisilta kyseltiin myös tietoja heidän juomatavoistaan, juoduista alkoholimääristä ja missä muodossa he alkoholinsa nauttivat. "

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: "Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille" (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti. D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).

D-vitamiini on sekä ihossa syntyvä hormoni että suolistosta imeytyvä vitamiini. Vaatteettomalla alkuihmisellä iho todennäköisesti tuotti auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta tarpeeksi D-vitamiinia. Vaatteisiin verhoutunut nykyihminen elää alkuihmistä enemmän ravintoperäisen D-vitamiinin varassa. Sekä ihossa syntynyt että suolistosta imeytynyt D-vitamiini saatetaan elimistössä biologisesti aktiiviseen 1,25(OH)2D-vitamiinimuotoon kahden hydroksylaation kautta, joista ensimmäinen tapahtuu maksassa ja toinen munuaisissa. D-vitamiinin tärkein vaikutuskohta on suolisto, jossa se lisää sekä kalkin että fosfaatin imeytymistä ja turvaa näin luulle sen tärkeiden rakennusaineiden saannin. D-vitamiinin suorat luustovaikutukset ovat edelleenkin osin epäselviä ja todennäköisesti huomattavasti vähäisempiä merkitykseltään kuin D-vitamiinin vaikutukset kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen.