Group items tagged

Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020. Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen valmisteluryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12

"OECD julkisti tiistaina koulutusjärjestelmiä vertailevan vuosijulkaisunsa Education at a Glance (EAG). Julkaisu kertoo OECD:n jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä pääosin vuodelta 2009. Julkaisussa on myös paljon koulutuksen kehitystä kuvaavaa tietoa aina vuodesta 1995 alkaen. "

OKM muutosehdotukset ammatillisen koulutuksen laisäädäntöön

Työ- ja elinkeinoministeriö Työharjoitteluun, koulutukseen tai valmennukseen osallistuneet nuoret työllistyvät selvästi muita työttömiä paremmin. Kuitenkin osa pelkällä peruskoulupohjalla töitä hakevista nuorista on vaarassa syrjäytyä. Koulutuksen hankkiminen myöhemmällä iällä on yhä epätodennäköisempää, vaikka työvoimapalvelut kannustavat opiskeluun.

Ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen sekä eri asteiden välisiin nivelvaiheisiin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetut, koulutuksellista tasa-arvoa koskevat, tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja siitä syystä työryhmän tekemät ehdotukset koskettavat osin myös koulutusjärjestelmän rakenteita. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman työryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28

EU:n opetusministerit kokoontuivat maanantaina Brysselissä. Suomea neuvoston kokouksessa edusti opetusministeri Jukka Gustafsson. Neuvosto hyväksyi päätelmät luku- ja kirjoitustaidosta sekä päätelmät koulutuksen osuudesta talouden elpymisessä ja kasvussa. Lisäksi ministerit keskustelivat opettajien laadun ja statuksen parantamisesta taloudellisesti epäedullisena aikana sekä kuulivat edistymisraportin Yhteinen Erasmus -ohjelmaneuvotteluiden etenemisestä. Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen arki- ja epävirallisen oppimisen tunnustamisesta.

Päivi Kupias ja Mia Koski. Hyvä kouluttaja on opas vaikuttavan ja oppijalle mielekkään sekä mielenkiintoisen koulutuksen suunnitteluun.

Toisen asteen yhteishaku ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta uudistuvat

Oppijan verkkopalveluun kootaan jo olemassa olevia ja uudistettavia koulutustietoa tarjoavia palveluita ja luodaan täysin uusia palveluita sekä niiden toteuttamista tukevia tietojärjestelmiä. Sähköinen palvelukokonaisuus luodaan vuosina 2011-2014. Palvelukokonaisuudesta löytyy kattavasti koulutuksen ja opetuksen järjestäjän palveluita. Palvelujen käyttäjiä ovat esimerkiksi koulutukseen hakeutujat, opiskelijat, perheet, oppilaitokset tai koulutuspalvelun tuottajat, yritykset sekä julkishallinnon toimijat.

Hyvät käytännöt on Opetushallituksen kaikille avoin palvelu. Kuka tahansa koulutuksen maailmassa työskentelevä voi ehdottaa siihen hyvää käytäntöä julkaistavaksi. Ehdottaja voi olla opettaja, ohjaaja, kehittäjä, hanketoimija, rehtori - kuka tahansa, joka haluaa jakaa joko itse tai yhdessä muiden kanssa kehittämänsä hyvän käytännön.

"Teemoina seminaarissa olivat sukupuolten välisen eron kaventaminen koulumaailmassa, koulupudokkaiden määrän vähentäminen sekä koulutuksen periytyvyys." Etusivu opetus- ja kulttuuriministeriön verkkolehti

Marika Koramo, 2012, Opetushallitus. Raportti sisältää yhteenvedon Opetushallituksen valtionavustuksella tuetusta ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistyöstä. Raportti sisältää kuvauksia oppimisympäristöjen kehittäjien tekemistä uusista avauksista, kokemuksista, toimintamalleista ja kumppanuuksista sekä toimintatapojen uudistamisesta oppimisympäristöjen kehittämisen myötä.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirtyy kokonaan valtiolle. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan kehyskaudella. Oppivelvollisuusikä nousee ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti. Esiopetus muutetaan velvoittavaksi.

Lehdessä mm. - brändiryhmän raportista koulutuksen näkökulmasta - opetusministerin päivästä EU:n koulutusneuvostossa (linkistä pääsee tallenteeseen kuulemaan reilun 2 tunnin puheenvuorot) - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmasta

Koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi on nostettava luovuuden edistäminen. Luovuudella tarkoitetaan vaihtoehtoisiin toimintatapoihin tarttumista, mahdollisuusajattelua. Ryhmissä oppiminen puskee luovuutta ja sitä lähellä olevaa yrittäjämäistä otetta eteenpäin. Luovuutta edistävä koulutus panostaa jatkossa kahteen asiaan: taitoihin tietojen rinnalla ja yhdessä tekemiseen yksilösuorittamisen sijaan. Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää. Siksi oppimismenetelmien tulee kaikessa koulutuksessa kannustaa ennakkoluulottomaan kokeiluun.

Johanna Lasonen & Jani Ursin (toim.). Suomen kasvatustieteellinen seura. "Kirjan artikkelit käsittelevät korkeakoulutuksen viimeaikaisia uudistuksia, ikääntyvien opiskelukokemuksia, opettajien perustaitoja ja -valmiuksia eurooppalaisessa kontekstissa, yhteiskunnan ja koulutuksen kansainvälistymistä ja monikulttuuristumista sekä tiedon ja osaamisen asemaa kansantalouden peruspilareina. Teos tarjoaa uusia näkökulmia kansainvälistyvän koulutuksen tarkasteluun ja ymmärtämiseen sekä nostaa esiin koulutuspoliittisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia keskustelun aiheita ja tutkimuskohteita. Kirja on suunnattu tutkijoille, opettajille, opiskelijoille, kehittäjille sekä koulutuspoliittisille päättäjille."

Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 56. Tynjälä, P., Kukkonen, P., Poikela, E., Rask, I., Salvi, H., Sirkiä, H., Knubb-Manninen, G., Hietala, R. ja Reinikainen, P. 2011.

Kilpeläinen, P., Räisänen, A., Koramo, M. ja Väyrynen, P. 2011. Väliraportti lukuvuosilta 2008−2009 ja 2009−2010. Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit 2011: 5.

"Nykyinen oppikirjalähtöinen, koulurakennukseen ja pulpettiin kiinnittyvä oppiminen ei kuulu media-aikakaudelle eikä innosta oppilaita, väittää erikoistutkija Kirsi Pohjola Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta."

Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Korkeakoulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten nopeampaa siirtymistä työelämään.