Skip to main content

Home/ Groups/ nakymatonoppiminen
12More

Knowmads in Society 3.0 | Education Futures - 19 views

  • A know­mad is what I term a no­madic knowl­edge worker –that is, a cre­ative, imag­i­na­tive, and in­no­v­a­tive per­son who can work with al­most any­body, any­time, and any­where
    • Tero Toivanen
       
      Knowmadin määritelmä Moravec:lta vuodelta 2008. Luovuus, mielikuvituksellisuus ja innovatiivisuus yhdistettynä valmuuteen tehdä työtä kenen kanssa, milloin ja missä vain kuvaavat mielestäni edelleenkin hyvin knowmadin ominaisuuksia. Sellainen minäkin haluan olla.
    • Pekka Ihanainen
       
      Know mad on hyvä myös huomata; sillä on oleellinen rooli knowmadisessa toiminnassa :)
    • Tero Toivanen
       
      Se on todella hyvä termi mielestäni. Vaikeaa vain löytää suomenkielestä vastaavaa, jossa yhdistyisi nomadi noihin muihin ominaisuuksiin.
  • Know­mads can in­stantly re­con­fig­ure and re­con­tex­tu­al­ize their work en­vi­ron­ments, and greater mo­bil­ity is cre­at­ing new op­por­tu­ni­ties.
    • Tero Toivanen
       
      Knowmadien suuri muuntautumis- ja sopeutumiskyky tekee heistä (meistä) uuden ajan airuita.
  • What hap­pens when the in­vest­ment banker sit­ting next to the ar­chi­tect have a con­ver­sa­tion? What new ideas, prod­ucts, and ser­vices might be cre­ated?
    • Tero Toivanen
       
      Tässä on mielestäni todella ideaa! Tulee etsimättä mieleen Ilmiö-café viime ITK-2011 päiviltä. Uskomaton kokemus!
  • ...1 more annotation...
  • The pur­po­sive use of tech­nolo­gies al­lowed stan­dard desks to be re­moved from the class­room and for stu­dents and teach­ers to in­stantly re­con­fig­ure their so­cial learn­ing en­vi­ron­ment, al­low­ing for more in­di­vid­u­al­ized in­struc­tion …and co-in­struc­tion among stu­dents and their teacher. The dif­fer­ences be­tween stu­dents, teach­ers and col­leagues are be­gin­ning to blur.
    • Tero Toivanen
       
      Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee muuttua vastaamaan 3.0 yhteiskunnan oppijoiden tarpeisiin!
  •  
    Yleisesti artikkelin myötä heränneitä ajatuksia: - erilaisia raja-aitoja voi pöllytellä kahdellakin tasolla: toisaalta eri alojen ihmiset kohtaavat toisiaan tyyliin opettaja ja insinööri ja toisaalta eri "luokkien" ihmiset kohtaavavat toisena tyyliin duunari ja johtaja - raja-aitojakin pöllytellessäkin aina haasteena löytää se oikea "suhde", jotta toisaalta aidosti syntyy uudenlaisia uusista näkökulmista muodostuneita ideoita ja ajatuksia, mutta toisaalta kiinnostus säilyy sitä kautta että yhdessä toimijoilla riittävän paljon yhteistä.
  •  
    Timo, juuri eilen perjantaina 20.5.2011 meillä oli viimeinen lähitapaaminen TIETY-kouluttajakoulutuksessa ja siellä nousi esille se, kuinka hedelmällinen on tilanne, jossa eri ammattialojen asiantuntijat yhdessä prosessoivat yhteistä teemaa. Siinä todella voi syntyä uusia ja villejä ideoita. Näkökulma laajenee ja lopputuloksessakin voi näkyä monilähtökohtainen näkökulma... Tähän suuntaan luulen, että ollaan menossa laajemminkin. Toki riippuu hyvin paljon siitä, miten kemiat ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen toimivat ryhmätilanteessa. Parhaimmillaan se on todella antoisaa!
8More

Mitä uutta Piilaaksossa? - Blogit - HS.fi - 8 views

  •  
    Näkymätön oppiminen on muuttumassa näkyväksi. Tässä hyvä esimerkki siitä. Nyt pannaan töpinäksi ja aletaan toteuttamaan näitä ideoita myös Suomessa!
  • ...5 more comments...
  •  
    Mä näin viimeyönä unta että olin juuri "tullut kirjoille" edupunkkarien kouluun. Muistan unesta että luokat olivat avoimia tiloja, alkoveja, joiden läpi pystyi vapaasti kulkemaan. Joka puolella oli menossa keskusteluja, dialogeja ja neuvotteluita. Oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta toimijoilta.... Uni liittyy kans varmaan tenttikirjallisuuteen, jota tankkaan keskiviikoksi: Bereiter, Carl. Education and mind in the knowledge age. 2002. Erlbaum. Wells, G. & Glaxton, G., eds. Learning for life in the 21 st century: Sociocultural perspectives on the future of Education. 2002. Blackwell. Yamazumi, K., Engeström, Y. & Daniels, H. eds. New learning challenges: Going beyond the industrial age system of school and work. 2005. Kansai University Press.
  •  
    The system of education must extend beyond the factory-like machine model of mass production and the industrial age system of school and work characterized by strong classification, control and images of machines that imply static and linear ways of human behavior... In contrast to the machine model we must reinforce a broader, more complex image of collaborative self-organization, an organic activity system in which the school continues to offer growth, self-evalutaion, development and creativity for all concerned individuals... (Yamazumi et al. pp. 29-30)
  •  
    Nyt tehdään vaan sun unesta totta! Onpa mielenkiintoisia tenttikirjoja!
  •  
    Hehehe! Toi Bereiterin 500sivuinen opus tuli muuten PDF:nä vastaan: http://www.cocon.com/observetory/carlbereiter/
  •  
    Ehditkö jo lukea sen? Mitä mieltä olet? Suositteletko?
  •  
    ekat kaksisataa sivua on vähän turhan teoreettista hmm hiusten halkomista,,, voi ihan aloittaa siitä kakkososasta ihan suosiollakin...mut bereiterillä on erittäin tarkka analyyttinen silmä, hyvää analyysia on lueskelen huomen vielä sitä loppuosaa
  •  
    Kannattaa mielestäni lukea vain kakkososa tosta teoksesta. Keräsin tiivistelmän kakkososasta tähän dokumenttiin, jonka laitoin näköyväksi webiin, lupa kommentoida: https://docs.google.com/document/d/1k-zEqonRXSr2HKfRBENe8jH8R29eLwQvtlezcQPMqeg/edit On varsin innostavia ideoita, toi on tiukka toereetikko bereiter, ehkä hieman kyyninen?
6More

Digitized work - 5 views

  •  
    Vaikuttaa todella mielenkiintoisilta artikkeleilta. Ehditkö jo itse tutustua näihin?
  • ...3 more comments...
  •  
    Silmäillyt vasta
  •  
    Diigo taipuu muuten aika moneen juttuun... Jonkin web-sivun yhteisanalyysi esim. onnistuu mainiosti, kun jakaa merkinnät ryhmälle.
  •  
    Voitas kokeilla tosiaan jonkin saitin yhteisanalyysiä. Jonkun pitäis ryhtyä "promoottoriksi".
  •  
    Kannatetaan yhteisanalyysiä ja Diigon käyttämistä.
  •  
    Laitoin tämän jo Ning-sivuillemme, mutta varmuuden vuoksi laitan myös tähän... Ehdotan, että kokeilemme web-sivun analyysiä tällä: http://groups.diigo.com/group/nakymatonoppiminen/content/knowmads-in-society-3-0-education-futures-2840971
1More

Five ways the open web can transform higher education // The Blog of Author C... - 3 views

  •  
    Ihan jees typologia 2.0 -oppimisesta...
22More

The Innovative Educator: Children can educate themselves without the control of adults - 7 views

  • The Sudbury Valley School has, for the past forty years, been the best-kept secret in American education.
  • Professors of education ignore it, not out of malice but because they cannot absorb it into their framework of educational thought.
  • Adults do not control children's education; children educate themselves.
    • Tero Toivanen
       
      Tässä mennään kyllä todella lähelle näkymättömän oppimisen ideoita.
  • ...7 more annotations...
  • today's approach to education will be seen by many if not most educators as a barbaric remnant of the past.
    • Tero Toivanen
       
      Niin minäkin ennustan ;-)
  • Children educate themselves; we don't have to do it for them.
    • Tero Toivanen
       
      Opettajan tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi... Tässä se onnistuu jo ennen opettamisen aloittamista...
  • As the student voters outnumber the staff by a factor of 20 to 1, the staff who survive this process and are re-elected year after year are those who are admired by the students.
    • Tero Toivanen
       
      Tämä on kyllä todella kova juttu... Oppilaat pääsevät päättämään, ketkä tekevät heidän kanssaan töitä.
  • Students are free, all day, every day, to do what they wish at the school
    • Tero Toivanen
       
      Aivan näkymättömän oppimisen sekä autotelisen oppijan ideaalien mukaista!
  • The school gives no tests
    • Tero Toivanen
       
      Kokeeton koulu... tästä olen haaveillut...
  • There is no curriculum and no attempt to motivate students to learn
    • Tero Toivanen
       
      Ei opetussuunnitelmaa, jonka mukaan edetään... Tulevaisuuden koulu?
  • The staff members at the school do not consider themselves to be teachers. They are, instead, adult members of the community who provide a wide variety of services, including some teaching. Most of their "teaching" is of the same variety as can be found in any human setting; it involves answering sincere questions and presenting ideas in the context of real conversations.
    • Tero Toivanen
       
      Tulevaisuuden "opettajat"?
  •  
    Mitenkäs Sudbury eroaa Summerhillista http://www.summerhillschool.co.uk/ ?
  • ...1 more comment...
  •  
    Totta, Pekka! Olin kokonaan unohtanut vanhan kunnon Summerhillin. Oletko muuten koskaan vieraillut itse siellä? Minä en, mutta yksi ystäväni on. Tässä olisi ainesta syvempäänkin tutkimiseen...
  •  
    No en, mutta vois olla hauska. Otavan opiston jengi on kaiketi työstänyt jossain vaiheessa demokraattinen koulu -liikettä?
  •  
    http://sometu.ning.com/events/n-kym-t-n-oppiminen-jatko-webinaari :ssa aion puhua vähän asiaan liittyen. Ekassa osassa oli enemmän perusasioita ja nyt mennään ehkä vähän syvemmälle, ja teen enemmän omia johtopäätelmiäni. Koskee aika paljon tätäkin juttua :-)
1More

Apps in Education: Pearltrees - Visual Content Curating - 2 views

  •  
    Olen jo vähän aikaa kokeillut tuota palvelua... Siinä on ainesta.
1More

Opeblogi: Muuttuva koulu - 6 views

  •  
    Loistava blogikirjoitus muuttuvasta koulusta ja samalla viittaus Sometu-verkossa avattuun "Muuttuva koulu" -ryhmään. Tästä saattaa lähteä liikkeelle vaikka mitä!
2More

Aprendizaje Invisible - 2 views

  •  
    Näkymättömän oppimisen FB-ryhmä. Hyvä syy opetella espanjaa :)
  •  
    Kiitos, Anne!
1More

YouTube - RSA Animate - Changing Education Paradigms - 2 views

  •  
    Kiitos Anne, että laitoit tämän linkin tänne! Olin katsonut tämän jo muutaman kerran, mutta tätä ei voi liian montaa kertaa katsoa! Sir Ken Robinsonin sanomasta löytyy aivan sama viesti kuin näkymättömästä oppimisesta. Tuntuu vain siltä, että näitä asioita ei voi tarpeeksi toistaa ja puhua niiden puolesta. Olen melko varma siitä, että tähän sanomaan suhtaudutaan positiivisesti, mutta palatessa takaisin arkitodellisuuteen, nämä asiat unohtuvat. Siksi onkin todella tärkeää vakuuttaa ihmisiä näiden asioiden taakse ja saada todellisia muutoksia aikaiseksi.
6More

4 Ways Mobile Tech Is Improving Education - 5 views

  • The phones have also helped create a teaching style that the faculty refer to as “mobile-enhanced inquiry-based learning” — combining mobile phones and a learning theory that teaches through experimentation and questioning
    • Tero Toivanen
       
      Oppimista kokeilemisen ja kyseenalaistamisen kautta -> Näkymättömän oppimisen paradigma
  • In many ACU classes, one component of mobile implementation is lecture podcasts, which allow students to consume much of the information typically delivered in the classroom on their own time and in their own dorm rooms.
    • Tero Toivanen
       
      Ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista -> Näkymättömän oppimisen paradigma
  • The result thus far is BioBook, a device-agnostic, peer-written, node-driven text. In other words, it’s like Wikipedia on steroids.
    • Tero Toivanen
       
      Oppijat tuottavat itse oppimateriaalia -> Näkymättömän oppimisen paradigma
89More

Näkymätön oppiminen/Luku 0 - Wikiopisto - 5 views

  • Samoin kuin ei ole mahdollista tehdä yksinkertaisia, nopeita ja tehokkaita ratkaisuja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, niin myös kun ajattelemme syvällisiä parannuksia koulutuksessa, tulee panostaa pitkän aikavälin toimiin, joissakin tapauksissa monimutkaisiin eikä aina kaikkien silmin nähtävin tuloksin.
    • Tero Toivanen
       
      Tarvitaan syvällisiä muutoksia ja pitkän aikavälin toimia koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan 3.0 yhteiskunnan vaatimuksiin.
  • Tämä aloite on nimeltään Vertaisyliopisto (P2PU)[9] ja se sisällyttää Wikipediassa tai vapaissa ohjelmistoissa käytettäviä hajautetun älyn periaatteita, jotka tässä tapauksessa siirretään koulutukseen.
    • Tero Toivanen
       
      Hajautetun älyn periaatteessa saattaa olla yksi ratkaisu koulutuksen haasteisiin vastaamisessa.
  • informaalin koulutuksen malli, joka perustuu oppimisen yhteisöihin. Avoimuuden, tietojen horisontaalisen siirtymisen ja inkluusion periaatteiden alla tarjotaan koulutusohjelmia ilmaiseksi. Sen filosofiana on, että me kaikki tiedämme jotakin, jota voimme jakaa ja samalla, paras tapa oppia jotain on opettaa.
    • Tero Toivanen
       
      Oppimisen yhteisöt, inkluusio, koulutuksen ilmaisuus ja paras tapa oppia on opettaa. Hienoja periaatteita ja ratkaisumalleja, mutta vastustus on kovaa...
  • ...61 more annotations...
  • Eri puolilla maailmaa ollaan kehittämässä lupaavia ideoita, jotka pyrkivät luomaan siltoja sellaiseen koulutukseen, joka vastaisi muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
    • Tero Toivanen
       
      Koulutuksen muutos on jo tapahtumassa. Elämme suurten mahdollisuuksien aikaa ja voimme oikeasti päästä vaikuttamaan siihen, millainen tulevaisuus meitä ja varsinkin meitä seuraavia sukupolvia odottaa.
  • Tämä kirja on syntynyt vahvan vakaumuksen tuloksena: on tärkeää käyttää hyväksi nykytilanne, samoin kuin ne tilat ja alustat, joita meillä on hallussamme, jotta voimme reflektoida ja toimia yksilöllisesti ja yhdessä suunnitellaksemme koulutusta, joka ei ole ainoastaan ajankohtaista, vaan myös kykenevä vastaamaan huomisen muutoksiin.
    • Tero Toivanen
       
      Muutoksen hetki on käsillä ja meidän tulee vaikuttaa siihen tietoisesti!
  • Näkymätön oppiminen on kutsu rakentaa yhdessä koulutuksen paradigmaa, joka on inklusiivinen, joka ei aseta etusijalle mitään tiettyä teoreettista lähestymistapaa, vaan tuo esille sellaisia osaamisen alueita, joita on tähän asti laiminlyöty. Näkymätön oppiminen ei esitä teoriaa sellaisenaan, vaan metateoriaa, joka kykenee integroimaan itseensä erilaisia ideoita ja näkökulmia. Siksi olemme halunneet kutsua sitä protoparadigmaksi, joka on beta-tilassa ja täydessä rakennusvaiheessa. Se on eräänlainen work-in-progress, joka on avoin erilaisten näkökulmien ja tieteenalojen panostuksiin.
    • Tero Toivanen
       
      Mitä on näkymätön oppiminen? Tässä määrittelyä.
  • teknologisen kehityksen sekä formaalin, non-formaalin ja informaalin koulutuksen muutosten vaikutukset huomioon, sekä lisäksi niiden väliset metatilat.
    • Tero Toivanen
       
      Teknologinen kehitys + formaali, non-formaali ja informaali koulutus + niiden väliset metatilat
  • protoparadigmaksi, joka on beta-tilassa ja täysin rakennusvaiheessa.
  • läpi elämän ulottuvana jatkumona ja voi tapahtua milloin ja missä tahansa.
  • merkityksellisempää koulutusta, joka pystyisi kaventamaan sitä kuilua, joka on formaalin koulutuksen opetuksen ja työmaailman vaatimusten välillä.
  • Näkymätöntä oppimista ei ehdoteta standardivastaukseksi kaikkiin oppimisympäristöihin. Ennemminkin etsitään sitä, miten näitä ideoita voidaan adoptoida ja adaptoida lähtien kontekstin erityisyydestä ja monimuotoisuudesta.
    • Tero Toivanen
       
      Ei standardivastauksia vaan ideoiden adatoinnin ja adaptoinnin etsintää lähtien kontekstista.
  • Näkymätön oppiminen sen sijaan ehdottaa bottom-up-ideoiden vallankumousta ("do it yourself", "käyttäjien luomat sisällöt", "ongelmalähtöinen oppiminen", "elinikäinen oppiminen", jne.)...
    • Tero Toivanen
       
      Näkymätön oppiminen ehdottaa bottom-up -ideoiden vallankumousta.
  • "tiedon agenttejen" muodostumista tai laajentamaan perinteisen oppimisen rajoja
  • idealla rajoittaa koulutus ennaltamäärättyyn ikäkauteen ei ole paljoakaan tekemistä nykymaailman vaatimusten kanssa. Elinikäinen oppiminen ei ole enää jotakin, joka on läsnä vain suurissa puheissa. Näyttää kiireelliseltä toteuttaa se kaikilla tasoilla ja kaikenikäisille.
    • Tero Toivanen
       
      On voitava todella kyseenalaistaa käsitykset koulutuksesta tiettyyn ikäkauteen kuuluvana. Elinikäiseen oppimiseen tulisi olla subjektiivinen oikeus meillä kaikilla maapallon asukkailla!
  • näkymätön ei ole sitä, mitä ei ole olemassa, vaan sitä, mitä ei ole mahdollista havaita.
    • Tero Toivanen
       
      Näkymätön oppiminen on myös olemassa, sitä ei vain havaita.
  • Eli toisaalta meillä on eksplisiittinen tieto, joka on helppoa koodata tai pukea sanoiksi, ja myös observoida kirjoissa, tietokannoissa, ohjelmointikäsikirjoissa, partituureissa, jne. Ja toisaalta on tämä toinen tieto, jota kutsutaan hiljaiseksi (tacit knowledge), joka on henkilökohtaista ja kokemuksen kautta saatua, ja joka osoittautuu paljon monimutkaisemmaksi (ellei jopa, joissakin tapauksissa, mahdottomaksi) siirtää, systematisoida ja jopa pukea sanoiksi.
    • Tero Toivanen
       
      Eksplisiittinen >< hiljainen tieto
  • Polanyi (1958) toteaa: "Tiedämme enemmän kuin osaamme ilmaista."
    • Tero Toivanen
       
      Polanyi taustateoriana myös näkymättömässä oppimisessa.
  • Liittyen niihin työkaluihin, joita käytetään tukemaan oppimista se, mitä arkisemmiksi ja monipuolisemmaksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö tulee, sitä todennäköisempää on uusien käytäntöjen ja oppimisen tapojen kehittyminen, jotka ovat jääneet näkymättömiksi tai ohitetuiksi perinteisille mittausmenetelmille
    • Tero Toivanen
       
      Miksi TVT kuitenkin tukee näkymättömien oppimismuotojen ja -käytäntöjen kehittymistä.
  • On mielenkiintoista, että maailma tarvitsee teknillis-ammatillisia tietoja, taitoja ja kykyjä, joita ei usein edes opeteta formaaleissa koulutuksen kanavissa. Tässä kysymme: miten nämä kriittiset taidot hankitaan?
  • Lähes neljä vuotta ennen tämän kirjan kirjoittamista (2007), keskellä 2.0 boomia ja kiinnostuneina ymmärtämään niitä vaikutuksia, joita olisi mobiililaitteiden liittämisellä oppimiseen, puhuimme ensimmäistä kertaa "näkymättömästä oppimisesta".
    • Tero Toivanen
       
      Kirjoittajat (Cobo?) puhuivat ensimmäisen kerran näkymättömästä oppimisesta 2007.
  • Suunnitellessamme tätä tutkimusta yritimme olla lokeroimatta näkymätöntä oppimista tietylle koulutustasolle, koska valtaosa esitetyistä ideoista (ja kritiikistä) koskevat ymmärrettävän merkityksellisinä sekä perusasteen, toisen että kolmannen asteen koulutusta.
    • Tero Toivanen
       
      Näkymätön oppiminen koskee kaikkia koulutusasteita.
  • Tämä kirja kirjoitettiin kolmen johtavan periaatteen pohjalta: jakaa innovatiivisia kokemuksia ja lähestymistapoja
    • Tero Toivanen
       
      Kolme periaattetta kirjan kirjoittamisen pohjalla.
  • edistää kriittistä ajattelua formaalin, informaalin ja non-formaalin koulutuksen osasta kaikilla koulutuksen tasoilla
  • osallistua kestävän (ja pysyvän) oppimisen prosessin luomiseen, innovoiden ja suunnitellen uusia kulttuureita globaalille yhteiskunnalle
  • kutsumme lukijan kopioimaan, liittämään ja remiksaamaan (remix) tämän tekstin ideoita uusien ja luovien näkökulmien kanssa
    • Tero Toivanen
       
      Avoin kutsu tulla mukaan kehittämään näkymättömän oppimisen ideaa ja kopioida, liittää ja remiksata sitä muiden ideoiden kanssa.
  • Joitakin tunnettuja esimerkkejä tällä alalla ovat mm. Argyris (Argyris ja Schön,[15] 1996), Paulo Freire (1968),[16] Illich (1971)[17] ja Knowles (Knowles ja kumppanit, 1984).[18]
    • Tero Toivanen
       
      Jättiläisten olkapäillä...
  • Tiedämme, että ihminen on interkontekstuaalinen olento, kykenevä oppimaan niistä resursseista, joita hänellä on ympärillään, tehden elämästä oppimisen ja sopeutumisen tilan, joka ylittää kaikki opetus- ja oppimissuunnitelmat (Sharples, Taylor ja Vavoula, 2005).[19]
    • Tero Toivanen
       
      Ihminen on interkontekstuaalinen olento.
  • Illich ym. esittävät, että hyvän koulutusjärjestelmän tulisi tarjota pääsy saatavilla oleviin resursseihin kaikille niille, jotka haluavat oppia missä tahansa elämän vaiheessa, ja samalla voitava valtuuttaa kaikki ne, jotka haluavat jakaa sen, mitä tietävät niiden kanssa, jotka haluavat oppia heiltä. Opiskelijoita ei pitäisi pakottaa osallistumaan tiettyyn opetussuunnitelmaan tai syrjiä heitä sillä perusteella, onko heillä korkeakoulututkinto tai diplomi (Illich, 1971).
  • "Sen edessä, että on tarpeellista jatkaa virtuoosisten teknologioiden ja koulutuksen integroinnin tutkimista, mobiili- tai taskulaitteiden käytössä nähdään toinen merkittävä tilaisuus tälle tekno-koulutukselliselle yhdistelmälle. Edellä sanottu toteutetaan perinteisen koulutuksen tukemisen logiikalla käyttämällä näitä uusia laitteita ja opetusmenetelmiä. Ajatuksena ei ole korvata jo olemassa olevaa, vaan lisätä ne siihen."
    • Tero Toivanen
       
      Otteita blogi-kirjoituksesta, jossa näkymätön oppiminen mainitaan ensimmäisen kerran.
  • "Vaikka e-oppiminen on osoittautunut erittäin hyödylliseksi siltä kannalta, että sillä on mahdollisuus tarjota oppisisältöjä suurelle määrälle oppijoita, tämä malli ei ole osoittanut riittävän vakuuttavaksi tarjoamaan oppimisen metodologiaa, joka olisi huomattavasti parempi kuin perinteinen koulutus, jota voisimme kutsua "kasvotusten" (opettaja-opiskelija ja opiskelija-opiskelija) metodiksi. Tästä lähtökohdasta, e-oppiminen on menettänyt merkitystään yhdistämällä uutta teknologiaa vanhoihin koulutusmalleihin, keskittyen tiedonsiirtoon ja tietoon."
    • Tero Toivanen
       
      Otteita blogi-kirjoituksesta, jossa näkymätön oppiminen mainitaan ensimmäisen kerran.
  • "Kuitenkin tämän mallin [näkymätön oppiminen] omaksuminen vaatii useita muutoksia ja suurta joustavuutta, koska se edellyttää muutosta työkaluissa, opetusmenetelmissä ja toimintatavoissa, kaikki tämä silmällä pitäen kouluttaa nomadi-opiskelijoita (jotka huomenna ovat sopeutuvia asiantuntijoita)."
    • Tero Toivanen
       
      Otteita blogi-kirjoituksesta, jossa näkymätön oppiminen mainitaan ensimmäisen kerran.
  • "Olisi toivottavaa, että akatemia olisi avoin uudistamaan itsensä ottamalla vastaan tällaisia pedagogisia innovaatioita ja voittamalla luonnollisen vaistomaisen muutosvastarinnan, joka on sille ominaista."
    • Tero Toivanen
       
      Otteita blogi-kirjoituksesta, jossa näkymätön oppiminen mainitaan ensimmäisen kerran.
  • "Kaikki nämä ideat auttavat meitä haaveilemaan ideasta saavuttaa näkymätön oppiminen, eli opiminen jatkuvasti ja informaalisti jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa."
    • Tero Toivanen
       
      Otteita blogi-kirjoituksesta, jossa näkymätön oppiminen mainitaan ensimmäisen kerran.
  • Tähän julkaisuun liittyen ja hyödyntäen kutsua osallistua TEDx konferenssiin (Technology, Entertainment and Design), joka pidettiin Meksikossa 2010,[20] luonnostelimme viisi peruspilaria näkymättömän oppimisen periaatteiden ymmärtämistä varten.
  • nämä eivät ole toisiaan poissulkevia, eivätkä myöskään ainoita, sillä tämä metafora on ymmärrettävä muuttuvaksi käsitteeksi, joka kehittyy jatkuvasti, monimutkaisesti ja monialaisesti.
  • 1) Taidot, jotka eivät ole ilmeisiä, ovat näkymättömiä formaaleissa ympäristöissä
  • Lim Ding Wen on Singaporessa syntynyt lapsi, joka yhdeksän vuotiaana loi suositun ruudullepiirtämisohjelman ja piirroksen pyyhkimisen laitetta ravistamalla Applen matkapuhelimelle. Tämän sovelluksen nimi on Doodle Kids.
  • Ken Robinson kirjassaan The Element: How Finding Your Passion Changes Everything keräsi kokemuksia erittäin onnistuneilta ihmisiltä eri aloilta, joiden kyvyt olivat enemmän kuin "nukutettuina" heidän formaalin koulutuksensa aikana. Kuitenkin, ja onneksi, monissa tapauksissa nämä kyvyt "kukkivat" muita teitä sen jälkeen, kun he olivat käyneet koulun läpi. Paul McCartney on yksi esimerkeistä, joita Robinson ja Aronica (2009)[24] antavat asian suhteen.
  • Formaalin koulutuksen arviointimenetelmät eivät välttämättä kannusta "muita" oppimisprosesseja. Valitettavasti useat perinteisesti tietämyksen arviointiin käytetyt menetelmät edistävät niiden sisältöjen toistoa ja ulkoa muistamista, joita opettaja sanelee tai jotka on osoitettu oppikirjassa. Siksi, jos nämä parametrisoidut testit tekevät jotain, on se nuhtelua tai rankaisua virheistä. Juuri nyt, kun ymmärrämme, että virhe, tai ennemminkin, mahdollisuus olla väärässä, on osoittautunut perustavanlaatuiseksi edellytykseksi luovuuden kehittämiseksi ja uuden oppimisen synnyttämiseksi.
  • Näyttää siltä, että monet nykyisin käytössä olevat testit epäonnistuvat (tai tekevät näkymättömiksi) niiden taitojen ja kykyjen tunnistamisen, jotka menevät pitemmälle kuin on vahvistettu viralliseen opetussuunnitelmaan (Cobo ja Remes, 2008).[
  • 2) TVT:stä tulee näkymätöntä
  • On syytä korostaa, että tämä ajatus "uusista teknologioista" on nykyisin hauras ja riittämätön käsite.
  • Esimerkiksi kun opettaja ilmoittaa, että hän tulee käyttämään "uusia teknologioita" luokassaan ja valmistelee tunnin, jossa on heikosti interaktiivinen PowerPoint-esitys, katedraatikko voi unohtaa, että tämä esitysohjelmistopaketti on jo lähes kolmekymmentä vuotta vanha ja että lisäarvo on siinä, miten sitä käytetään, eikä ohjelmistossa itsessään.
  • Seuraavaksi mukailemme Adams:in (2002)[27] ideaa asiaan liittyen. Kaikki se, mikä on olemassa silloin, kun henkilö syntyy, on vain osa luonnollista ympäristöä, muodostaa ekosysteemin, jossa hänen osakseen on tullut elää. Kun taas kaikki se, mitä luodaan, kun yksilö on 15 ja 35 ikävuoden välillä, muuttuu lupaukseksi tulossa olevasta tulevaisuudesta. Eli se voi muuttua teknologiaksi, jolle kyseinen henkilö omistautuu koko työelämänsä ajan. Kuitenkin, lisää tekijä, ongelma syntyy kaiken sen kanssa mitä luodaan silloin, kun ollaan yli 35-vuotiaita. Tuolla hetkellä kaikki uusi näyttää rikkovan oletettua "asioiden luonnollista järjestystä", joten silloin sopeutuminen ja päivittäminen teettää hyvin paljon enemmän työtä.
  • Jos "teknologian omaksuminen" olisi suhteessa käyttäjän ikään, niin voisimme päätellä virheellisesti, että tarvittaisiin yksinkertaisesti hyvin nuoria opettajia, jotka kykenisivät sisällyttämään viimeisimmän teknologian luokkaan. On selvää, että haasteella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Suurena kysymyksenä tulee olemaan nähdä, mitä pitäisi tehdä, jotta opettaminen "tekisi näkymättömäksi" TVT:n sinällään ja olisi kykenenvä edistämään ihmisen kykyä luoda, yhdistää ja uudelleen synnyttää tietoa jatkuvasti, menemättä naimisiin minkään erityisen teknologian kanssa ja ilman, että luovuttaisiin sopeutumisesta ja jatkuvasta päivittämisestä.
  • Jos "teknologian omaksuminen" olisi suhteessa käyttäjän ikään, niin voisimme päätellä virheellisesti, että tarvittaisiin yksinkertaisesti hyvin nuoria opettajia, jotka kykenisivät sisällyttämään viimeisimmän teknologian luokkaan. On selvää, että haasteella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Suurena kysymyksenä tulee olemaan nähdä, mitä pitäisi tehdä, jotta opettaminen "tekisi näkymättömäksi" TVT:n sinällään ja olisi kykenevä edistämään ihmisen kykyä luoda, yhdistää ja uudelleen synnyttää tietoa jatkuvasti, menemättä naimisiin minkään erityisen teknologian kanssa ja ilman, että luovuttaisiin sopeutumisesta ja jatkuvasta päivittämisestä.
  • 3) Informaaleissa ympäristöissä hankitut tiedot ovat näkymättömiä
  • teknologian käytöllä on suurempia vaikutuksia silloin, kun niitä käytetään kotona kuin koulussa, koska luokkahuoneessa, kuten tämä tutkimus osoittaa, nämä digitaaliset laitteet (vielä) eivät tuota selkeää vaikutusta koulutuksen saavutusten kannalta.
  • Siltä osin, kuin teknologiaa käytetään informaaleissa ympäristöissä kuten kotona, kahvilassa tai muussa sosiaalisessa paikassa, avautuu mahdollisuus muuntaa nämä "muut" ympäristöt mohdollisiksi kokeilemisen ja oppimisen tiloiksi. Tämä vaatii erityisen huomion kiinnittämistä näihin tiedon soveltamisen käytännön kokemuksiin ja taitoihin, jotka esiintyvät oppimisen mikroympäristöissä, ja osoittautuvat myös hedelmällisiksi tietojen hankkimista, yhdistämistä ja siirtämistä varten (esim. hiljaisesta tiedosta eksplisiittiseen) jokapäiväisten tapojen kuten havainnoinnin, suusta suuhun, yrityksen ja erehdyksen, vertaisoppimisen jne. kautta.
  • 4) Digitaaliset taidot ilmenevät näkymättöminä
  • On tunnettua, että digitaaliset taidot ovat strategisessa asemassa 21. vuosisadan opiskelijoiden ja ammattilaisten koulutuksessa (Cobo, 2009).
  • Tietoteknisten taitojen haaste on se, että ne vaativat käytännön kokemusten stimulointia. Sen lisäksi, että tuntee ohjelmiston tai laitteen välineellisen toiminnallisuuden, on oltava kykenevä käyttämään monimutkaista ajattelua ongelmien ratkaisemiksi eri tavoin.
  • Monesti käy niin, että digitaaliset taidot opitaan silloin, kun teemme toimintoja, jotka ylittävät yksinkertaisen tosiasian tietyn teknologian käyttämisestä. Oppiminen yleensä, ja digitaaliset taidot erityisesti, tapahtuvat silloin, kun olemme tekemässä "muita asioita" (Vox, 2008).[37] Siksi niin monet digitaaliset taidot hankitaan informaaleissa sosiaalistumisen ympäristöissä ja ilman tarkoitusta.
  • Buckingham lisää: "Suuri osa oppimisesta [informatiivisesta ja teknologisesta] tehdään ilman eksplisiittistä opetusta: se on tulosta aktiivisesta tutkimisesta, 'oppimisesta käytännön kautta'. Tämä oppimisen muoto on äärimmäisen sosiaalista: se tarkoittaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta toisten kanssa ja osallistumista käyttäjien yhteisöön" (2008, s. 135).
  • Ongelmana on se, että monet näistä digitaalisista taidoista eivät välttämättä ole tunnustettuja eivätkä rohkaistuja monissa formaalin opetuksen järjestelmissä. Esimerkiksi kyky hyödyntää hakukoneiden tehokasta käyttöä, kyky olla vuorovaikutuksessa sosiaalisissa verkostoissa, kyky kirjoittaa ja julkaista eri multimedian formaateissa, informaation tallentamisen ja jakamisen tietämys, tiedon siirtäminen, formaattien ja sisältöjen remiksaus jne. Tämä saa aikaan sen, että vaikka ne ovat tärkeimpiä nykymaailmassa tarvittavia taitoja, ne ovat monesti näkymättömiä perinteisessä koulutuksessa.
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • Aikaisemmin jo viitattiin siihen, kuinka monet tällä hetkellä käytössä olevista arviointijärjestelmistä ovat epäkelpoja, sillä vaikka ne ovat tehokkaita mittaamaan suuria määriä vastauksia, ne tarjoavat vain vähän takeita arvioida todellista yksilöllistä oppimista. Roger Schank, tämän kirjan epilogin laatija, toteaa että ne sisällöt, joita opitaan näitä kokeita varten, unohtuvat useasti hirveällä nopeudella. Me kutsumme sitä "arvioinnin jälkeiseksi muistinmenetykseksi" (RTVE, 2007).
  • 5) On olemassa tiettyjä käytäntöjä koulussa/yliopistossa, jotka voisivat muuttua näkymättömiksi
  • Luettelo koulutukseen upotetuista käytännöistä, joiden pitäisi tulla näkymättömiksi, ei ole vähäisempi. Muita väistämättömiä esimerkkejä ovat: koulutusprosessien depersonalisaatio (aina vaan enemmän opiskelijoita luokkahuoneessa, jonka seurauksen opettajasta tulee tietojen toistaja ja hän lakkaa olemasta yksilön oppimisen tukija); uusien teknologioiden sisällyttäminen vanhoihin pedagogisiin käytäntöihin (sähköisten taulujen käyttö yhdistettynä opettajaan keskittyvään opetukseen); väärät odotukset (uskotaan, että teknologian sisällyttäminen luokkaan saa aikaan paremmat arvosanat espanjassa tai matematiikassa). Tähän lisätään vielä "pankkikoulutus" (Freire, 1968)[46] tai ensyklopedinen koulutus, joka priorisoi toisistaan irrallaan olevien sisältöjen kasaamisen, katkaistuina yksiköiksi tai lohkoiksi, soveltamisen, yhdistämisen ja päivittämisen kustannuksella.
1More

http://learningfreedomandtheweb.org/Mozilla_LFW.pdf - 5 views

  •  
    "We asked Anya Kamenetz - and the participants of the Mozilla Festival - to take a snapshot of this experiment in action. The result is this book and the accompanying web app."
1More

Näkymätön oppiminen - Wikiopisto - 6 views

  •  
    Näkymätön oppiminen -projektissa kutsutaan kiinnostuneita mukaan rakentamaan yhdessä koulutuksen paradigmaa, joka on osallistava, jolla ei ole mitään tiettyä teoreettista lähestymistapaa, ja joka pyrkii tuomaan esille osaamisalueita, jotka on tähän asti laiminlyöty. Aprendizaje Invisible: Hacia una nueva ecología de la educación -kirjassa näistä taidoista käytetään nimeä: "Humanistiset taidot". Näkymätön oppiminen -projekti pyrkii tuomaan esiin innovatiivisia käytänteitä, jotka auttavat tekemään näkymättömästä oppimisesta näkyvää.
3More

2011 Conference on High School Transformation Keynote Address by Sir Ken Robinson on Vimeo - 4 views

  •  
    Fantastinen sir Ken Robinsonin puhe: elämme vallankumousta... 
  •  
    Ken Robinson! --> katselulistalle ;-) APUA: tuo video on salasanasuojattu!
  •  
    Ihmejuttu! Kun mä katsoin sen, niin se onnistui ilman mitään salasanoja. Outoa!
3More

Tässä se vasta epäformaali ja hyljeksitty oikean oppimisen muoto onkin:) - 4 views

  •  
    Loistava TED video taas kerran. Sunni Brown avaa kinesteettisen oppimisen ja visuaalisuuden saloja maailmalle joka on sanojensa vanki. Tulee mieleen että olemmeko jostain kumman syystä halunneet nostaa oppimisen irti arjesta johonkin hienompaan ja ylevämpää kontekstiin vaikka oppimisen todelliset valmiudet ovat koko ajan läsnä oppijoissa?
  •  
    Muuten pakko sanoa että tää Diigo on niiiiin sanojen vankina myös. Toivottavasti kuvat tulevat Evernoten tapaan tähänkin käyttöliittymään jonain päivänä kun aletaan viimein ymmärtää että tietoa ei kannata kryptata vain semanttiseen muotoon. :D
  •  
    Mun mielestä muuten pitäisi kuvienkin liittäminen onnistua, jos on Diigo-toolbar. En ole tosin itse vielä kokeillut. Sen avulla pitäisi myös arkistoimisen onnistua. Riippuu tietysti myös siitä minkälainen tili on käytössä. Maksuttomassa tilissä taisi olla rajoituksia edellämainittujen ominaisuuksien suhteen, jollen väärin muista.
1More

the science of uncertainty etc. - 4 views

  •  
    Snowden jutut ovat tosi hahmottavia ...
3More

Must read book - 4 views

  •  
    liekö jo tuttu monelle; olen katsellut kantta, mutta nyt sain koko opuksen käsiini. Jos pääsevät muutkin lukemaan, voisi miettiä, mitä tuo vaikkapa näkymättömän oppimisen ymmärtämiseen. Kunhan olen lukenut vähä tarkemmin, yritän sanoa keskeisiä löytöjäni
  •  
    Tässä yksi aika mainio lause viimeiseltä sivulta: "Rather than thinking of public education as a burden that schools must shoulder on their own, what would it mean to think of public education as a responsibility of a more distributed network of people and institutions." Ja tälle on sitten perusteluja kirjan täydeltä!
  •  
    Viimeisen luvun luennan saldoa! Hanging out (notkuilu/hengailu?), messing around (sekoilu/seikkailu?) ja geeging out (friikkailu/touhuaminen/uppoilu?) ovat aktiviteetteja verkostoituneissa julkisuuksissa/julkiporukoissa (networked publics), ja oppimisen näkökulmasta kyse on vertaisoppimisesta. Hengailu liittyy valtavirtaiseen kaveripohjaiseen (friendship-driven) oleiluun kuten FB-näkymiset. Friikkaileva uppoilu on alakulttuurista osallistumista kiinnostusperustaiseen (interest-driven) puuhaamiseen, esim. youtube videoiden tekemistä. Kaveripohjainen oleilu perustuu hengailuun ja statuspäivittelyyn sekä kuulumiseen paikalliseen tai vastaavaan vertaisverkostoon. Kiinnostusperustainen puuhailu tapahtuu usein hajautuneemmissa ja erikoistuneissa tieto/tietämysverkostoissa. Nuoret liikkuvat näiden erilaisten osallistumisgenrejen välillä, ja se tapahtuu usein kokeilevan sekoilun/seikkailun pohjalta uudessa mediassa. Nämä verkoistuneet julkisuudet/yleisöt mahdollistavat suhteellisen autonomisuuden tilan nuorille, ja siinä nuoret voivat sitoutua/liittyä oppimiseen ja maineen muodostamiseen keskinäisen ja vastavuoroisen vertaisuuden konteksteissa, jotka ovat opettajien, vanhempien ja muiden aikuisten auktoriteetin ja kontrollin ulkopuolella. Kaveripohjaisten kontekstien jokapäiväisissä tapaamisissa liittyen kaveruuteen, suosioon ja romanttisiin suhteisiin nuoret oppivat kavereittensa mielipiteitä ja arvoja testaamalla sosiaalisia normeja ja odotuksia. Kiinnostuspohjaisella puolella pelaajia, mediantekijöitä jne. motivoi itseopittu etiikka, jossa torjutaan tai väheksytään formaalia opetusta ja kurkotellaan kohti onlineverkostoja, joissa räätälöidään omia oppimiskäytäntöjä. Kun molemmille verkostoille annetaan keskeinen nuorten itsensä määrittelemä arvo ja asema haasteeksi muostuu se, miten rakentaa merkittäviä aikuisosallistumisen rooleja, joissa kunnioitetaan nuorten ammattitaitoa/ekspertiisiä,
1More

Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: Millainen muutos opetuksessa... - 4 views

  •  
    Todella mielenkiintoinen blogikirjoitus todellisesta muutoksesta ja sen mahdollisuudesta perusopetuksessa.
1More

DIY U: The Future Of Learning [Video] | Fast Company - 3 views

  •  
    Vesa Linja-Ahon twiittaama 3,5 minuutin video kaikille avoimesta oppimisesta.
3More

School's Over: Learning Spaces in Europe in 2020: An Imagining Exercise on the Future o... - 3 views

  •  
    Tästä dokumentista löytyy sivulta X se viittaus, jota lainataan Onko tulevaisuudessa kouluja? -blogikirjoituksessani
  •  
    Tää on hyvä dokkari, kannatta lukea kunnolla (menossa paraikaa). Euroopan komission Joint Research Centeristä löytyy useita kiinnostavia raportteja (pari jo lukulistalla :) ).
  •  
    Hyvä, että muistutit! Kesälukemisesta ei todellakaan tule olemaan pulaa ;-)
1 - 20 Next › Last »
Showing 20 items per page