Loistava blogikirjoitus muuttuvasta koulusta ja samalla viittaus Sometu-verkossa avattuun "Muuttuva koulu" -ryhmään. Tästä saattaa lähteä liikkeelle vaikka mitä!
Keväinen metsä -projektissa oppilaat tutustuvat koulun lä-
hiympäristössä olevaan metsään kuuden viikon ajan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat kuvailemaan, tutkimaan ja
selittämään ympäristöön ja luontoon kuuluvia ilmiöitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Projektissa käytetään tutkivaa oppimista, jossa oppiminen etenee prosessinomaisesti
yksilö-, pari- ja ryhmätöitä tehden sekä luokkahuoneessa että luonnossa.
Projektin aikana oppilaat opettelevat verkko-oppimisympäristön käyttöä. Verkko-oppimisympäristössä harjoitellaan
yhteistä tiedonrakentelua, verkkokeskustelua sekä tehtävien tekemistä ja tulosten dokumentoimista. Lisäksi oppilaat
harjoittelevat käyttämään muutamaa internetin verkkosivua
tiedonhankinnassa.
"Käänteinen luokkahuone" -idea on yksinkertaistettuna se, että tehtävät (läksyt) tehdään yhdessä opettajan kanssa koulussa ja oppiminen tapahtuu omalla ajalla esim. mobillilaitteiden tai tietokoneen avulla. Opettaja tekee esim. lyhyitä (mieluiten) opetusvideoita, jotka opiskelijat/oppilaat katsovat omalla ajallaan. Opetus ei enää olisikaan opettajan yksinpuhetta luokan edessä, vaan opettaja liikkuisi luokassa oppilaan luota toiselle auttaen jokaista tarpeen mukaan.
Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän monimutkaista viestintäosaamista, vuorovaikutustaitoja, yhteistoiminnallisia taitoja sekä asiantuntijuuden jakamista ja asiantuntijaverkoissa toimimisen taitoja.
Tietokäsitys on muuttunut ja oppimisessa painotetaan entistä enemmän tulevaisuuden oppimistaitoja, joissa korostuvat ilmiöpohjaiset, ongelmalähtöiset ja tutkivat menetelmät, yhteisöllinen tiedon rakentaminen sekä sosiokonstruktiivinen toiminta.
Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden oppijoille ei enää myydä teknisiä laitteita, joihin voi ladata oppimissisältöjä vaan heille myydään henkilökohtaiseen oppimisprosessiin kiinnittyvä oppimisen tila, joka on sitä mielekkäämpi, mitä monipuolisemmin se kytkeytyy muihin laitteisiin, sisältöihin, sovelluksiin, palveluihin ja oppimisen tiloihin.
• maksuttomien ammattisisältöjen tarjoajat (cross-subsidy); kuten SlideShare ja Wikispaces
• ammattikouluttajat, jotka jakavat aineistojaan maksutta esimerkiksi SlideSharessa
• Pro-Am; harrastelija-ammattilaiset, jotka myyvät aineistojaan erittäin edullisesti, kuten iStockPhoto
• välittäjät ja verkottajat eli brokerit
• avoimet verkostot, kuten Sometu
• laite- ja ohjelmistovalmistajat, erityisesti mobiililaitteet sekä uutuudet, kuten interaktiiviset valkotaulut
• alan tutkimus
• hallinnon avoin data; Yleisradio.
Mielenkiintoinen jaottelu, joka voi koskea myös meitä opettajia!
Läpi koko raportin tärkeimpänä uutena perusansaintalogiikkana tunnutaan pidettävän maksutonta peruskäyttöä/saatavuutta. Pelkästään sille löytyy useita variaatioita:
• mainosrahoitteisuus ja kumppanuudet
• cross-subsidy eli korvaavuus
• versiointi ja kuukausilaskutus / lisensointi
• ammattisovellusten ja kehitystyökalujen suoramyynti
• yhtiön myynti.
Pääajatus tässä on, että kun annan jotakin, saan jotakin tilalle, kuten:
• talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
• maine ja kunnia
• avoin informaatio ja sivistäminen, kuten Wikipedia
• pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
• freeconomicsin kolme em. mallia.
On helppo hankkia uutukaista teknologiaa, mutta vaikeaa muuttaa toimintatapoja ja toimintajärjestelmiä. Havainnoimalla ympäristössä, yhteisöissä ja ihmisissä tapahtuneita muutoksia, pitäisi tehdä johtopäätöksiä, jotka näkyvät myös opettamisen ja kouluttamisen ytimessä. Energiaa on käytetty enemmän strategiapapereitten laatimiseen kuin itse käytännön toimintaan.
Harto Pönkän erinomainen esitys sosiaalisen median jalkauttamisesta kouluihin ja oppimisen tueksi. Esityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin kouluissa käyttä. Lisäksi tulee informaatiota eri palveluiden ikärajoista, netiketistä jne.
Loistava esimerkki tutkivan oppimisen mallista. Tulevat aineenopettajat laativat yhteiskuntaopin didaktiikkakurssia varten blogin verkko-opetuskäyttöön.
Koulutuksen pitäisi antaa työelämässä tarvittavat tietotyövalmiudet, mutta käytännössä tieto- ja viestintätekniikan sovellukset ovat nuorelle arkea lähinnä koulun ulkopuolella.
Jos koulu ei anna välineitä tiedon hallintaan, etsimiseen ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen, nuoret valmistuvat – teemaan pukien – tietotaidoilla versio 2.0, kun aika vaatisi jo päivitystä 3.0:aan.
Ylioppilaskirjoitusten tuominen ajan tasalle olisi erityisen tärkeää etenkin, kun niiden painoarvo korkeakoulujen opiskelijavalinnassa kasvaa. Tanskassa ollaan jo askeleen edellä, sillä lukiolaiset suorittavat osan kokeista verkkoympäristössä.
Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta on keskeistä, että nuorilla on asuinpaikastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet yleissivistävään koulutukseen. Valtakunnan kattavalla etäopetusverkolla turvattaisiin laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta lukioissa Hangosta Utsjoelle.
Tietokoneiden myötä yo-kirjoituksissa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi verkkoympäristössä olevaa aineistopankkia tai mahdollistaa kokelaiden yhteistyönä tehtävät esseet.
Oppimateriaalisisältöä voivat tuottaa paitsi kustantajat, myös edelläkävijäopettajat sekä opiskelijat itse. Sehän on yksi verkon hienoja puolia: käyttäjät myös tuottavat uutta sisältöä ja täydentävät olemassa olevaa.
Mitä jos koulu olisikin sellainen paikka, jonne sen työskentelyyn osallistuvat toisivat omat informaationsa, tietonsa, kokemuksensa, käsityksensä jne. ja niitä siellä yhdessä työstettäisiin?
Tietotekniikka ja verkko ovat opetuksen monipuolistamisessa mahdollistajia ja välineitä, eivät itsetarkoitus.
'Uusimmalla 3.0 tiedoilla' tarkoitan juuri sitä, ettei koulun pitäisi vain istuttaa rajattua tietopakettia nuoren päähän, vaan pikemminkin opettaa ajattelun taitoja ja tiedon etsimisen, arvioinnin, hallinnan ja soveltamisen taitoja. Koska tietoa on saatavilla verkossa, tarvitaan toisaalta kykyä löytää hakemansa, mutta myös arvioida sen luotettavuutta. Ja jos tvt olisi luontevasti opetuksen tukena, samalla opittaisiin ohessa myös niiden käyttöä.