Harto Pönkän erinomainen esitys sosiaalisen median jalkauttamisesta kouluihin ja oppimisen tueksi. Esityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin kouluissa käyttä. Lisäksi tulee informaatiota eri palveluiden ikärajoista, netiketistä jne.
"Lahdessa koulutoimi on viime vuosina satsannut laitehankintoihin ja pohtinut uuden tekniikan hyödyntämistä osana opetusta.
Viime vuonna laitteita hankittiin 300 000 eurolla. Hankintalistalla oli lähinnä dataprojektoreita, dokumenttikameroita ja mikrotietokoneita.
Renkomäen koulussa on vastikään otettu myös iPadit eli taulutietokoneet osaksi opetusta .
Kouluun saatiin hankittua 8 laitetta vanhempainyhdistyksen tuella, oppilaiden ehdotuksesta. Nyt koulussa mietitään uudelle tekniikalle monenlaisia käyttömahdollisuuksia."
Mielenkiintoinen blogikirjoitus "Flipped Classroom" eli "Käänteinen luokkahuone" -ideasta. Tämä uudistus, joka voisi todella muuttaa toimintakulttuuria kouluissa, voisi olla aika helposti toteutettavissa. Tablettilaitteiden myötä kynnys on entisestäänkin madaltunut.
Tämän mukaan siis Google tilien ikäraja on myös Suomessa vähintään 13 vuotta paitsi Google+:n, joka on 18 vuotta. Apps for Education -verkkotunnusten tilit poikkeavat tästä (sivulla ei kerrota, miten).
Educator-tilissä ei tarvita välttämättä oppilaiden email-osoitteita tilin luomiseen.
Students of the same class are automatically set up as a Diigo group so
they can start using all the benefits that a Diigo group provides, such
as group bookmarks and annotations, and group forums.
"Tähän esitykseen on koottu tietoa, pohdintaa, lainsäädäntöä ja opastusta, joka liittyy erilaisten Internet-palveluiden ja erityisesti sosiaalisen median palveluiden opetuskäyttöön. Kokonaisuuden ensimmäisessä luvussa annetaan muutama yksinkertainen, ohjaava neuvo. Tekstin loppuosa valottaa perusteita ja avaa ongelmia ja näkökulmia syvemmin.
Tekstin on kirjoittanut Elias Aarnio, ja sitä ovat kommentoineet monet näiden asioiden parissa työskentelevät henkilöt. Kommentteja ovat esittäneet Jaana Kettunen, Esko Lius, Heikki Mäenpää, Rikupekka Oksanen, Ville Oksanen, Pasi Silander, Tarmo Toikkanen, Jarkko Sairanen ja Tanja Välisalo. Kiitoksia teille ja myös niille, jotka ovat esittäneet kommenttinsa nimettöminä tai nimimerkillä."
Students need explicit instructions and instructions to get the most out of social bookmarking.
Students must see the point of aggregating bookmarks that they can return to for further use. Don’t expect them to initially appreciate the value of why they should bookmark.
Students need to be aware of the types of bookmarks they can save. I teach history, so a bookmark could be a link to maps, photos, documents, quotes and so on –it’s like collecting different artifacts online.
Students need to understand bookmarking is about finding quality links and not quantity.
Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta. En ehtinyt vielä tutustumaan siihen tarkemmin. Otsikko kertoo varmaan miksi olen siitä kiinnostunut. PDF-tiedostossa varsinainen asiakirja
Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän monimutkaista viestintäosaamista, vuorovaikutustaitoja, yhteistoiminnallisia taitoja sekä asiantuntijuuden jakamista ja asiantuntijaverkoissa toimimisen taitoja.
Tietokäsitys on muuttunut ja oppimisessa painotetaan entistä enemmän tulevaisuuden oppimistaitoja, joissa korostuvat ilmiöpohjaiset, ongelmalähtöiset ja tutkivat menetelmät, yhteisöllinen tiedon rakentaminen sekä sosiokonstruktiivinen toiminta.
Tämä johtaa siihen, että tulevaisuuden oppijoille ei enää myydä teknisiä laitteita, joihin voi ladata oppimissisältöjä vaan heille myydään henkilökohtaiseen oppimisprosessiin kiinnittyvä oppimisen tila, joka on sitä mielekkäämpi, mitä monipuolisemmin se kytkeytyy muihin laitteisiin, sisältöihin, sovelluksiin, palveluihin ja oppimisen tiloihin.
• maksuttomien ammattisisältöjen tarjoajat (cross-subsidy); kuten SlideShare ja Wikispaces
• ammattikouluttajat, jotka jakavat aineistojaan maksutta esimerkiksi SlideSharessa
• Pro-Am; harrastelija-ammattilaiset, jotka myyvät aineistojaan erittäin edullisesti, kuten iStockPhoto
• välittäjät ja verkottajat eli brokerit
• avoimet verkostot, kuten Sometu
• laite- ja ohjelmistovalmistajat, erityisesti mobiililaitteet sekä uutuudet, kuten interaktiiviset valkotaulut
• alan tutkimus
• hallinnon avoin data; Yleisradio.
Mielenkiintoinen jaottelu, joka voi koskea myös meitä opettajia!
Läpi koko raportin tärkeimpänä uutena perusansaintalogiikkana tunnutaan pidettävän maksutonta peruskäyttöä/saatavuutta. Pelkästään sille löytyy useita variaatioita:
• mainosrahoitteisuus ja kumppanuudet
• cross-subsidy eli korvaavuus
• versiointi ja kuukausilaskutus / lisensointi
• ammattisovellusten ja kehitystyökalujen suoramyynti
• yhtiön myynti.
Pääajatus tässä on, että kun annan jotakin, saan jotakin tilalle, kuten:
• talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
• maine ja kunnia
• avoin informaatio ja sivistäminen, kuten Wikipedia
• pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
• freeconomicsin kolme em. mallia.
On helppo hankkia uutukaista teknologiaa, mutta vaikeaa muuttaa toimintatapoja ja toimintajärjestelmiä. Havainnoimalla ympäristössä, yhteisöissä ja ihmisissä tapahtuneita muutoksia, pitäisi tehdä johtopäätöksiä, jotka näkyvät myös opettamisen ja kouluttamisen ytimessä. Energiaa on käytetty enemmän strategiapapereitten laatimiseen kuin itse käytännön toimintaan.