Skip to main content

Home/ Groups/ Commons.fi
Rss Feed
Sort By: Most Recent | Popular Filter: All | Bookmarks | Topics Simple Middle
Jukka Peltokoski

Solidarity economy - Wikipedia, the free encyclopedia - 0 views

en.wikipedia.org/...Solidarity_economy

commons-talous pori solidaarisuustalous commons

shared by Jukka Peltokoski on 08 Oct 12 - No Cached
  • The definition of "solidarity economy" is widely contested.
  • abolition of capitalism
  • practical solidarity with disadvantaged groups of people
  • ...7 more annotations...
  • "humanizing" the capitalist economy
  • a struggle seeking to build an economy and culture of solidarity beyond capitalism
  • often considered part of the social economy,
  • "économie solidaire"
  • An organisation seeing itself as part of the solidarity economy generally goes beyond achieving purely social aims: it aims to put right an injustice by expressing solidarity
  • Miller, Ethan.
  • Grassroots Economic Organizing
Tero Toivanen

Four Futures - 0 views

jacobinmag.com/...four-futures

commons communsim

shared by Tero Toivanen on 11 Aug 12 - No Cached
  • Tero Toivanen on 11 Aug 12
     
    Frase considers the endgame of our current political struggles, locating future scenarios along two axes: scarcity versus abundance, and social hierarchy versus equality. This yields four possibilities: communism (abundance with equality), rentism (abundance with hierarchy), socialism (scarcity with equality), and exterminism (scarcity with hierarchy).
Jukka Peltokoski

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa vielä | Taloussanomat - 0 views

www.taloussanomat.fi/...137

yhteiskunnallinenyritys demos mokka poikola lemettinen syy uusyrittäjyys hoivatyö osuuskunta

shared by Jukka Peltokoski on 14 Aug 12 - No Cached
  • Yhteiskunnallisia ongelmia ratkovista firmoista on syntynyt suoranainen trendi maailmalla. Suomessa yhteiskunnalliset yritykset ovat kuitenkin harvinaisia.
  • Juridiselta muodoltaan yhteiskunnalliset yritykset voivat olla mitä tahansa osakeyhtiön ja osuuskunnan välillä. Toisin kuin esimerkiksi Britanniassa, Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä ei luokitella erikseen, eivätkä ne saa erityistukia.
  • Britanniassa yhteiskunnalliset yritykset ovat vakiintuneet omaksi sektorikseen 12 vuodess
  • ...10 more annotations...
  • Iso-Britanniassa oli pari vuotta sitten 60 000 yhteiskunnallista yritystä. Niissä työskenteli 800 000 henkilöä, ja yritysten bruttotalousvaikutus oli 27 miljardia euroa
  • Suomessa on potentiaalisesti noin 12 000 yhteiskunnallista yritystä.
  • Sekä Britanniassa että Suomessa kiistellään edelleen yhteiskunnallisen yrityksen määritelmästä.
  • Sitran ja TEM:n määritelmissä yhteiskunnallisen yrityksen ominaispiirteenä pidetään arvopohjaisuuden lisäksi sitä, että vähintään puolet liikevoitosta kanavoidaan takaisin yrityksen toiminnan kehittämiseen tai suoraan toiminnan kohteeseen.
  • Suomen Yrittäjille ja yrittäjyyden professoreille koko käsite tuntuu olevan jonkinlainen punainen vaate.
  • Sitra esitti viime vuonna 50 miljoonan euron suuruista rahastoa suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten kasvun turvaamiseksi. Stenman kertoo, että nykyisessä taloustilanteessa hanke on laitettu ainakin joksikin aikaa telakalle.
  • Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on toivottu julkisen sektorin taloudellisen taakan helpottajaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monet yhteiskunnallisista yrityksistä keskittyvätkin esimerkiksi hoivapalveluihin.
  • Euroopan unionin komissio ja TEM ovat nähneet uudenlaisessa yrittäjyydessä uusia kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia
  • yhteiskunnallinen yrittäjyys houkuttaa sellaisiakin ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi, jotka eivät muutoin olisi kiinnostuneita yrityksen pyörittämisestä.
  • Stenmanin mukaan suomalaisissa kauppakorkeakouluissa ei tällä hetkellä edes kerrota, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden liiketoimintamalli on ylipäätään olemassa.
Tero Toivanen

Study: Fair Use Contributes Trillions to U.S. Economy | Threat Level | Wired.com - 0 views

www.wired.com/...fairuse-economy

commons immateriaalioikeudet

shared by Tero Toivanen on 16 Aug 12 - No Cached
  • Tero Toivanen on 16 Aug 12
     
    The trade group, Computer & Communications Industry Association, in a follow-up to its 2007 report, asks: "What contribution is made to our economy by industries that depend on the limitations to copyright protection when engaged in commerce?" For the year 2007, the fair-use economy accounted for $4.7 trillion in revenue (.pdf) and $2.2 trillion in value added, roughly one-sixth the total gross domestic product of the United States, according to the study. The fair-use economy also employed more than 17 million people with a $1.2 trillion payroll.
Jukka Peltokoski

Towards a Legal Framework for the Commons by Tommaso Fattori | via Michel Bauwens | Soc... - 0 views

snuproject.wordpress.com/...aso-fattori-via-michel-bauwens

commons p2p commons-talous commons.fi

shared by Jukka Peltokoski on 21 Aug 12 - No Cached
  • It is commonly acknowledged that there is a legislative gap concerning the protection and recognition of the sphere of Commons (1). The consequence of these inadequate legal guarantees is the extreme vulnerability of Commons, which remain without protection from processes of “enclosure”, due both to the market and to public policies in favour of privatization, in their various forms. (2)
  • A first preliminary step is the drafting of a catalogue of Commons (3), both at the national and European level, albeit in the knowledge that it must remain a potentially open and updatable catalogue
  • A catalogue which forms the basis for a Charter
  • ...10 more annotations...
  • the state and institutions must take an active role in supporting commoning and to support the creation of new Commons.
  • But the sphere of Commons is broader still, sometimes even tied to specific projects, as normally occurs in the case of digital or non-material Commons.
  • Commons must be defended by the legal system and safeguarded through particularly stringent protective norms which can ensure the collective enjoyment and use of them, also for the future. Commons also need a specific form of self-governing by the commoners themselves, which must also be strenuously defended
  • This active role must translate into forms of public-common partnership, where the institutions enable and empower the collective/social peer-creation of common value.
  • Governments could also provide seed funding
  • , incentives and grants for Commons and commoning, just as it currently provides research and development support and assistance to businesses and corporations (6).
  • The legal recognition of the sphere of Commons must lead to a delegation of authority and power by the state to commons-based institutions.
  • Current debates (and experiments) focus on Trusts, Foundations, for-benefit institutions etc.
  • Such trusts can be located either inside the boundaries of one state or be trans-border, according to the size and range of the resource and/or of its relative community of interest.
  • Just as it is true that commoning normally produces use value which cannot be accounted for in monetary terms (values which are part of the range of positive social or environmental externalities) one should construct a special legal form which could recognise and protect a similar type of enterprise or “project” (a common social enterprise) and protect a similar form of production of use value of collective use, which will help build another type of economy.
Tero Toivanen

Commons: Alternatives to market and state | STIR - 0 views

stirtoaction.com/?p=2351

commons

shared by Tero Toivanen on 21 Aug 12 - No Cached
  • the key moment of class struggle is the struggle over property rights.  Those who want an economy that works should focus on property rights.
  •  The agenda is to use debt to privatise more of the economy so education, health care, water provision are owned by distant owners and swopped around to make profit.  A commons based economy puts these and other resources into the hands of local people to manage not for short term greed and the whims of bond markets but for long term need.  Politics is essentially about property rights and the often invisible battles must be made visible and won
  • There is an intellectual task to show that commons, perhaps termed communism, or democratic ownership of society by communities, works
  • ...1 more annotation...
  • For Marx the rational creative society is a self-owned one based on democratic control i.e the recreation of the commons.  The working class can through revolutionary action transcend capitalism and create a communist society.  Its about commons for Marx not top down bureaucracy
Jukka Peltokoski

Maailman luonnonvarat kulutettu tältä vuodelta jo nyt loppuun - ymparisto.fi - 0 views

www.ymparisto.fi/default.asp

wwf ympäristöministeriö ylikulutus luonnonvarat ylikulutuspäivä ekologinen jalanjälki biokapasiteetti

shared by Jukka Peltokoski on 22 Aug 12 - No Cached
  • Maailman tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu 22. elokuuta loppuun.
  • Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kertoo, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, joita ihmiskunta tarvitsee elintasonsa ylläpitämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen sitomiseen.
  • Tutkimuslaitos on arvioinut, että kulutuksemme ylittää vuosittain luonnon rajat jo yhdeksän kuukauden kuluttua.
  • ...3 more annotations...
  • Ihmiskunta tarvitsee yhteensä 1,5 maapalloa tyydyttääkseen tarpeensa. Suomalaisten ympäristöä kuormittava vaikutus johtuu erityisesti korkeista kasvihuonekaasupäästöistä. Muilta osin Suomen ekologinen jalanjälki on EU-maista pienimpiä.
  • Ihmiskunnan aineellinen hyvinvointi perustuu viime kädessä luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Maailman maat eroavat toisistaan sen suhteen, mikä on niiden ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin eli ekologisen tuottokyvyn suhde henkeä kohden. Suomen biokapasiteetti on Euroopan suurin ja maailman seitsemänneksi suurin. Ekologista jalanjälkeä suurempi biokapasiteetti kertoo käytettävissä olevasta maapinta-alasta, mutta myös siitä, millaista luonnonvarapolitiikkaa ja väestöpolitiikkaa maa harjoittaa.
  • Fakta: Maailman ylikulutuspäivä Ekologinen jalanjälki on kattavin käytettävissä oleva mittari, jolla voidaan arvioida ihmiskunnan kokonaiskulutuksen ja maapallon ekosysteemien tuottokyvyn suhdetta. Jopa yli puolet ekologisesta jalanjäljestä koostuu hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjälki kertoo tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä. Globaalihehtaareina ilmaistava biokapasiteetti kuvaa alueen yhteenlaskettua ekologista tuottokykyä vuoden aikana. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on 2,7 globaalia hehtaaria ja biokapasiteetti vain 1,8 globaalia hehtaaria henkeä kohden. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 6,2 globaalia hehtaaria, josta hiilijalanjäljen osuus on 4,2 globaalia hehtaaria. Global Footprint Networkin teemasivu Living Planet -raportti 2012 (WWF)
Tero Toivanen

Occupy Eurooppa - 0 views

fifi.voima.fi/...occupy-eurooppa

commons tumult eurokriisi

shared by Tero Toivanen on 27 Aug 12 - No Cached
  • Sanalla ”vallankumous” on huono kaiku. Se viittaa liiaksi jyrkkään kahtiajakoon työvoiman ja pääoman välillä. Pääoma on nykyisin skitsofreenista, hajanaista ja kaikkialle levinnyttä.Myös prekaari työvoima on hajanaista, eikä sillä ole yhtä edustajaa tai puolustajaa. Siksi vallankumous perinteisessä mielessä, homogeenisten massojen voimannäytteenä yhtenäistä eliittiä kohtaan, ei ole mahdollinen, teeseissä analysoidaan.LUM ehdottaakin uudeksi vallankumoukselliseksi käsitteeksi mellakkaa (tumult). Kyse ei ole väkivallan ihannoinnista, vaan erilaisten kamppailujen näkemisestä yhtenäisenä mullistuksena. Mellakka on asioiden, kamppailujen, näkemysten ja kokemusten vallankumouksellista sekoittumista ja niistä oppimista.Uusien yhteiskunnallisten instituutioiden luominen, julkisen sektorin takaisinvaltaus ja yhteisen hyvän tuottaminen vaatii myös uudenlaista asennetta. Yläluokkaisen vasemmistolaisen ja vihreän eliitin, boheemien porvareiden (bopo), asenne ei juurikaan auta näissä kamppailuissa. Uudet kamppailut vaativat käsien likaamista konkreettisissa töissä, olivat nuo työt sitten hoivaa, rakentamista, koulutusta tai tiedontuotantoa.
Tero Toivanen

MOT: Vain Suomessa - Malmi etsitään verovaroilla ja myydään halvalla | Vihreä... - 0 views

www.vihrealanka.fi/...-ja-myyd%C3%A4%C3%A4n-halvalla

kaivokset

shared by Tero Toivanen on 30 Aug 12 - No Cached
  • Suomessa toimivista 12:sta metallikaivoksesta kymmenen on ulkomaisessa omistuksessa. Suurimman osan metalliesiintymistä on löytänyt työ- ja elinkeinoministeriön alla toimiva Geologian tutkimuskeskus GTK.
  • Kittilän kultakaivoksen – joka on hiljattain perusteista kaivoksista harvinaisesti voitollinen – esiintymä myytiin hieman alle 190 000 eurolla. Viime vuonna kanadalaisomisteinen kaivos tuotti voittoa liki 60 miljoonaa euroa
  • "Esimerkiksi 2008 tem arvioi, että Sotkamon verotulot kasvaa 40 prosenttia kun kaivos (Talvivaara) käynnistyy ja vaikutus pidemmän seurannan pohjalta näyttää, että se on muutaman prosenttiyksikön luokkaa"
Jukka Peltokoski

Tero Toivanen: Vertaismullistus mylvähtää - 0 views

fifi.voima.fi/...vertaismullistus-mylvahtaa

bauwens commons p2p kommonerit vertaistalous osuuskunta osuuskuntakirja

shared by Jukka Peltokoski on 09 Sep 12 - No Cached
  • elgialainen Michel Bauwens luotsaa kansainvälistä tutkimusyhteisöä P2P Foundationia, joka kokoaa yhteen teoreettista keskustelua ja vertaistuotannon käytännön kokeiluja. Hänelle vertaistuotanto tarkoittaa kumouksellista tuotantovoimaa, joka haastaa k
  • Koska vapaat yhteiset resurssit pienentävät tuotantokustannuksia merkittävästi, vertaistuotanto näyttäisi myös syrjäyttävän immateriaalioikeuksin suojatut ratkaisut.
  • Vertaistuotanto tapahtuu nyt kapitalistisen yhteiskunnan raameissa, mutta Bauwensin mukaan siinä on potentiaalia enempäänkin: yksityisomaisuuteen perustuvan kapitalismin jälkeen seuraava askel on yhteiseen perustuva vertaistalouden yhteiskunta.
  • ...8 more annotations...
  • e pakottaa kapitalismin kehittymään kohti tilaa, jossa nousee esille entisajan kommunismille tyypillisiä vaatimuksia, kuten perinteisestä palkk
  • Uuden ja vanhan järjestyksen välille syntyy jännitteitä. Bauwensin mukaan eräs keskeinen jännite muodostuu tietotyöläisten, ”kognitariaatin”, ja yritysryppäitä hallitsevan ”netarkisen” luokan välille.
  • Netarkia menestyy kontrolloimalla vertaistuotantoa ja puristamalla voittoa ihmisten vuorovaikutuksen eri muodoista.
  • Bauwens luottaa kuitenkin tietoiseen strategiaan vertaistuotannon edistämiseksi. Keskeistä on digitaalisen ja materiaalisen maailman vertaistoimijoiden yhteen saattaminen.
  • Bauwensin mukaan yhdessä toimivat vertaistuottajat, eli ”kommonerit”, ja osuuskunnat sekä yhteiskunnalliset yritykset kykenisivat kilpailemaan suuryrityksiä vastaan nopeudessa, innovaatiokyvyssä ja tuotantokustannuksissa.
  • Commonsit eli yhteiset resurssit eivät ole julkista tai yksityistä omistusta. Yhteisiä voivat olla esimerkiksi vapaat ohjelmistot, avoin data, yhteiset luonnonresurssit, osuuskunnat, yhteisviljelmät, kylätalot, talkoot, vallatut tilat tai katutaide.
  • Yhteisten resurssien alustaa ylläpitää ja suojaa usein jokin yhteisö. Yhteisö ei kontrolloi työvoimaa, kuten perinteisillä yrityksillä on taipumus. Tuotantoon osallistuvat niin yhteisten vahvistamiseen sitoutuneet vapaaehtoiset eli kommonerit kuin firmojen työntekijätkin.
  • Bauwensin visio1. Vertaistuotannossa arvon luomisen ytimessä ovat erilaiset yhteiset, joihin syntyvät innovaatiot tallentuvat. Ne ovat kaikkien jaettavissa ja kehitettävissä. Kuuluisin esimerkki on Wikipedia. 2. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt suojaavat yhteisiä resursseja yksityistämiseltä. Wikipediaa suojaa Wikimedia Foundation. 3. Yhteisen päälle rakentuu energinen talous. Siinä toimii yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden juridiset rakenteet sitovat ne yhteiseen perustuvien yhteisöjen tavoitteisiin ja arvoihin. Toiminnan periaatteena tulee voiton tavoittelun sijaan olla sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. 4. Sosiaalista tuotantoa ja ihmisten hyvinvointia vahvistamaan tarvitaan ”kumppanuusvaltio”, joka järjestää julkisia palveluja ja esimerkiksi universaalin perustulon.5. Poliittinen tuki vertaistuotannolle saadaan piraattien, vihreiden, vasemmiston ja edistyksellisten liberaalien koalitiosta. Näistä syntyy edistyksellinen enemmistö, joka järjestää yhdessä kommonerien kanssa yhteiseen perustuvan yhteiskunnan.
Jukka Peltokoski

Public Services & Democracy | Unleashing the creativity of labour - 1 views

www.tni.org/...unleashing-creativity-labour

stuttgart commons kaupunki kunnallispolitiikka coops cooperative social commons commons.fi

shared by Jukka Peltokoski on 04 Oct 12 - No Cached
  • Something interesting is going on in the city of Stuttgart, one of the regional success stories of the German system of Mitbestimmung, or ‘co-determination’, where workers have a role in the management of companies. The dominant trend in Germany is of co‐determination becoming ‘crisis corporatism’, in which the unions concede low wages and increases in hours, ostensibly to save jobs. But in Germany’s southern manufacturing centre, in contrast, trade unionists are holding out for workers having real control over the conditions and hours of work – and over the purpose of their labour too.
  • In Stuttgart’s public services, the union Verdi has combined a strong fight over wages and conditions with an effective and popular campaign to improve and defend public services. In response, the city government – a coalition of the SPD, Green, Die Linke and local party Stuttgart Ökologisch Sozial – is re‐municipalising several services that the previous CDU city government sold off.
  • Meanwhile, among the 20,000 workers at the Daimler Mercedes factories, a radical grouping in the IG Metall union is also looking beyond bargaining over the price of labour, instead holding out for shorter working hours and an alternative view of the future of the car industry. ‘We have a huge amount of intelligence in this factory,’ says works council member Tom Adler, also an active member of Stuttgart Ökologisch Sozial. ‘It’s not beyond the capacity of our designers and engineers to think beyond the motor car.’
  • ...22 more annotations...
  • The reaction of Stuttgart workers to the destruction of public services and the perversion of co-determination indicates that austerity measures are coming slap-bang up against the legacy of two periods of democratic and egalitarian reform. The first is post-war reconstruction, including the welfare state. The second is the system of co-determination, which was strengthened in response to rebellions in the 60s and 70s. However, the resistance now, in Stuttgart as elsewhere in Europe, is not simply over the erosion of the institutions created in these periods of reform – after all, that erosion has been taking place for at least a decade. It is a profound and uncertain clash of cultures, expectations and increasingly activities, shaped by these periods of reform and rebellion, across generations. People’s expectations, or at least sense of legitimate claims, are for cultural equality as well as moves toward economic equality, and for meaningful and dignified work to match the decades of expansion of higher education.
  • There are also the spreading networks of autonomous hackers and geeks creating open, non-proprietorial, software and therefore effectively creating a key part of the infrastructure of today’s society as a digital commons
  • They all involve forms of labour which cannot be understood in the same terms as the conventional wage contract
  • nd the list also includes trade unionists who are taking on the role of organising for the common good in defence, or for the improvement of public services, or to push their company towards climate jobs.
  • All kinds of co-ops, cultural and social centres have emerged or been strengthened by these combinations of refusal and creation.
  • What this variety of activity has in common is that it is based on collaborative forms of creativity
  • and more recently ‘The coming of the commons’
  • can the public sector be transformed in a democratic, open and egalitarian direction against the forces of marketisation? If so, it can be a major economic player, especially in urban centres, with considerable bargaining power as contractor, as employer, and as trend-setter and creator of new communicative infrastructure.
  • The spread of information, knowledge and communication technologies not only enables theoretical expertise and practical knowledge to be shared on a previously unimaginable scale, but also creates tools for co-operation and self-managed co‐ordination of the most complex, multi-actor, transnational processes.
  • They illustrate ways in which labour could be self-organised, on the basis of social values underlying its purpose, use or context.
  • What would it mean to think about industrial policies not so much in terms of the goal of nudging the private sector to invest, but more in terms of how to release, develop and extend the creativity of labour in its broadest sense?
  • How to expand and strengthen ‘productive democracy’? How to enhance the capacities of those whose ‘only’ means of production is their creative potential – and the social co-operation through which they can develop and realise this potential?
  • First, it’s come from the kinds of challenges that the trade union movement is facing in defending jobs in manufacturing as well as public services.
  • The second sphere for the rethinking of labour has been through the renewal of the co-operative movement. And a third development is the powerful and ambiguous trend opened up by the new technology towards new kinds of collaboration is the peer to peer, distributed productions and the digital commons, as referred to earlier. This ‘sphere’ is not separate: it could expand both the transformative power of workers already rethinking labour in conventional employment, and the scale and reach of co-operatives.
  • One increasingly significant context of convergence is over ‘climate jobs’. We’ve noted already the growth of co‐operatives creating and distributing renewable energy. The ravages of climate change are leading some trade unionists to demand that workers, whether currently unemployed or employed in high-carbon industries, be allowed to deploy their know-how to manufacture wind turbines, solar water heaters and other parts of the infrastructure of a low-carbon economy.
  • Another potential focal point for the mutual reinforcement of different forms of productive democracy is cities.
  • All these developments also illustrate the significance of democracy – transparency, participatory decision- making, the recognition of and means of sharing plural sources of knowledge – as a source of productivity, a base for a new economics.
  • The implication of my argument here is that policymakers now need to work on how to support the economic creativity of millions of people, whether in existing workplaces or working precariously outside the formal labour market. At present these capacities are being wasted.
  • They need specific forms of support, some of it from the state, and some of it from organisations that share or could be persuaded to share their goals. These could include the trade unions, the co-operative movement, some parts of the church, foundations, and the growing experiments in crowdfunding, democratically controlled loan funds and so on.
  • As far as existing workplaces are concerned, we need states to not only restore and extend rights that protect trade unions in their struggles over wages and conditions, but also to give workers rights to control the purpose of their labour: for example, a legal prohibition on closures or redundancies without alternatives being publicly explored, and in the case of large companies, public inquiries at which alternatives would be presented. Labour is a commons – it should not be wasted. We need a new kind of ‘industrial strategy’ – one designed to support the creation of value that is not only monetary and requires autonomy from the pressures of the labour market. These should include a basic ‘citizen’s income’ (see page 34). Shorter working hours would be another measure that would serve a similar end.
  • We also need a regional policy that gives real support to cities as hubs of economic development, through direct public employment, and through support for co-ops involving regional banks. These could learn from the operations of the Mondragon bank and become a source of support and co‐ordination to networks of co-ops and other collaborative means of nurturing and realising the creativity of labour, rather than operating as banks of the traditional kind.
  • These are mere illustrations of industrial policies which recognise the capacities of generations shaped by expectations of cultural as well as political and economic equality. To realise these capacities as a resource for a new model of economic development requires rebuilding the distributional gains of the welfare state – but it also requires going further than that. We need to create not simply full employment, but the conditions by which people can creatively collaborate to meet the needs of a changing society and a precarious planet.
Jukka Peltokoski

Solidarity with the Pirate Bay and the future of the Internet | School of Commoning - 0 views

www.schoolofcommoning.com/...pirate-bay-and-future-internet

commons peter sunde meretz pirate bay tekijänoikeudet internet avaaz

shared by Jukka Peltokoski on 10 Aug 12 - No Cached
  • The following letter is a message we received via email from Stefan Meretz who expresses great concern both regarding Peter Sunde's (The Pirate Bay spokesperson) imprisonment and the way Avaaz is handling the petition to pardon him. Stefan calls for our solidarity as commoners.
  • Dear Commoners,Peter Sunde has to go to prison. As you may know, Peter was thespokesperson for The Pirate Bay (TPB). He was convicted for someridiculous charges, because a copyright infringement did not happenwith the Pirate Bay (they shared torrent files, not copyrightedmaterial). But the copyright industry was and is very angry aboutthat. There are strong actions going on against TPB. The strategy isthe same as with Wikileaks: They pick out some single persons and tryto make an example.Now, Peter wrote a plea for pardon. Rick Falkvinge (founder of theswedish pirate party) translated the plea to english, worth reading:http://falkvinge.net/2012/07/06/aftermath-of-the-pirate-bay-trial-peter-sundes-plea-in-his-own-words/Peter: http://blog.brokep.com/2012/07/10/wow-update-on-all-the-support/http://blog.brokep.com/2012/07/13/sweden-is-a-small-pond-with-a-few-big-fish/A supporter of Peter Sunde launched a community petition on Avaaz:http://www.avaaz.org/en/petition/Grant_Peter_Sundes_of_The_Pirate_Bay_plea_for_pardonCommunity petitions are made bottom-up, not from Avaaz itself. Aftergetting support from The Pirate Bay (they put it on the frontpage:http://thepiratebay.se/) over 100.000 signers have been reached withinthree days.However, there are weird things going on behind the scenes, becauseAvaaz asked their network, whether the petition should be removed,since Avaaz "will only support petitions that our community agrees arenot offensive, inflammatory or otherwise objectionable". Huh? Belowthe articlehttp://www.s-info.se/region/show_news.asp?id=120&news=16919 there is avoting, but the votes are handled completely intransparent. Avaaz isfiltering out all incoming signatures for Peter from their communitypetition start page: http://www.avaaz.org/en/
Jukka Peltokoski

Chomsky on the Commons | David Bollier - 0 views

bollier.org/chomsky-commons

chomsky commons magna carta bollier

shared by Jukka Peltokoski on 10 Aug 12 - No Cached
  • Noam Chomsky recent gave a meaty talk, “Destroying the Commons:  On Shredding the Magna Carta” that shows how fragile the rights of commoners truly are. Achieved after enormous civil strife, the Magna Carta supposedly guaranteed commoners certain civic and procedural rights.
  • Charter of the Forest later incorporated into the Magna Carta, expressly guarantees commoners stipulated rights to access and use forests, land, water, game and other natural resources
  • Both documents are now being shredded today with barely a peep of acknowledgment that centuries-old principles of human rights are being swept aside.
  • ...4 more annotations...
  • Citing Linebaugh’s book, The Magna Carta Manifesto, Chomsky writes:
  • With the commons no longer protected for cooperative nurturing and use, the rights of the common people were restricted to what could not be privatized, a category that continues to shrink to virtual invisibility. 
  • Its goal was to protect the source of sustenance for the population, the commons, from external power -- in the early days, royalty; over the years, enclosures and other forms of privatization by predatory corporations and the state authorities
  • While the mainstream likes to dismiss Chomsky as an out-of-touch lefty with a cult following, who else is pointing out that the Magna Carta’s basic guarantees are indeed being shredded?
Jukka Peltokoski

The Indies and the Indianos, ten years later - 0 views

english.lasindias.com/d-the-indianos-ten-years-later

shared by Jukka Peltokoski on 20 Aug 12 - No Cached
  • October second of this year will be the tenth anniversary of the Sociedad de las Indias Electrónicas, the founding business of the Grupo Cooperativo de las Indias. Even though it only had three members back then — Natalia Fernández, Juan Urrutia, and me — “the Indies,” as it soon became known, was the result of a long evolutionary process in the cyberpunk movement in Spanish
  • The objective of the business was never to get rich, but rather to gain autonomy experiencing and living the new possibilities we perceived and theorized about on the network in a new field: the market.
  • It was result of our experience: just one month earlier, the three of us had closed Piensa en Red! [Think in Networks!], our first business.
  • ...12 more annotations...
  • And we learned an important lesson: internal democracy doesn’t work without a true community.
  • the dream was abundance
  • we started calling the Internet “the Electronic Indies.”
  • In Iberian history, “the Indies” was the name of the new territories, of the New World discovered by Columbus and soon conceived of, because of its abundance, as the “original paradise.”
  • In 2001, Juan Urrutia had published his well-known essay “Networks of people, the Internet, and the Logic of Abundance” in the theoretical magazine Ekonomiaz. Distributed networks appeared as the basis of new P2P relationships and an ever-growing diversity
  • But we didn’t have money
  • We began to write, and on the seventh of October, 2002, el Correo de las Indias [the Indies Mail] was born, with Bitácora de las Indias [Log of the Indies] in the masthead.
  • The blog was the way we found our clients, but, more importantly over time, the current indianos.
  • The business would be the economic structure of the community we were creating, and as such, would have all of the the sources of wealth and income; we would not have — and still don’t have — savings, properties, or personal clients. The cooperative is our community savings and the only owner of all that we enjoy.
  • In short: economically, we’re closer to a kibbutz than to the big cooperatives at Mondragon.
  • Understanding the power of network topologies was our principal point of differentiation, both in theory –in dialogue or as cyberactivists — and also in the market.
  • Later, each cooperative in the group strengthened the model. Today, the consulting business is the group’s main source of financing. And creating and organizing new cooperatives and businesses constitutes our principal activity.
Jukka Peltokoski

From the Idea of a basic income to the political movement in Europe | Rosa Luxemburg St... - 0 views

www.rosalux.de/...itical-movement-in-europe.html

basicincome perustulo eurooppa vasemmisto

shared by Jukka Peltokoski on 07 Aug 12 - No Cached
  • Jukka Peltokoski on 07 Aug 12
     
    Rosa Luxemburg Säätiön tuore julkaisu eurooppalaisesta perustuloliikkeestä. Myös Suomen tilanne mukana kartoituksessa. Julkaisu on ladattavissa pdf:nä tämän linkin takaa. Sisällys: - Short history of the idea of a basic income in Europe and the US - The idea of a basic income becomes the political call of a wide, but politically differently coined movement in Germany - The European Basic Income Movement - Market liberal and emancipatory approaches to reasoning for and design of a basic income - Occupation, welfare state and radical democratisation of society and economy - Public goods, infrastructure and services - Redistribution - Gender equality - Reduction in use of natural resources - Global Social Rights - The European Basic Income Movement - Questions
Tero Toivanen

New Left Review - Michel Aglietta: The European Vortex - 0 views

www.newleftreview.org/...l-aglietta-the-european-vortex

commons.fi eurokriisi

shared by Tero Toivanen on 31 Jul 12 - No Cached
  • Tero Toivanen on 31 Jul 12
     
    michel aglietta Why has the Eurozone emerged as the new epicentre of the global financial crisis, when its origins-the famous subprime mortgages-were American? [1] And why, within Europe, has Greece proved to be the weak link?
Tero Toivanen

In this world, but not of this world - Gilles Dauvé | libcom.org - 0 views

libcom.org/...ld-not-world-gilles-dauv%C3%A9

commons.fi

shared by Tero Toivanen on 31 Jul 12 - No Cached
  • An ecologically-reformed capitalism is impossible. Let us have no illusion about de-growth, non-growth or un-growth. Capitalism is escalation: it does not des-escalade. Self-control is not a capitalist habit or virtue.
  • Unfortunately, history knows no such insurmountable limit. Civilizations in fact change for social reasons. Capitalism can only be stopped by the proletarians' will and ability to transform it into something utterly different.
Jukka Peltokoski

Osuustoiminnalla voidaan luoda yhteistä vaurautta tulevaisuudessa | Taloussan... - 0 views

www.taloussanomat.fi/...12

osuuskunta-keissi osuuskuntaopas commons.fi

shared by Jukka Peltokoski on 02 Aug 12 - No Cached
  • Jukka Peltokoski on 02 Aug 12
     
    Tapani Köpän mukaan Suomessa osuustoiminnallinen ajattelu on painunut marginaaleihin. Pertti Linkola kirjoitti viime viikon sunnuntaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Pertti Linkolan mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia Tanskasta, jossa tuulivoimaa on rakennettu osuustoimintaperiaatteella. Energiatuotannon lisäksi laajaa hyvinvointia tuottavaa osuuskuntatoimintaa voitaisiin nähdä hyvinvointisektorilla. Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen toiminnanjohtaja Immonen näkee, että osuuskunnat toimisivat julkisia palveluita täydentävänä toimijoina. Hänen mielestään suomalaisen hyvinvointivaltion palvelutuotanto ei jatkossa taivu niin monimuotoiseen tarjontaan kuin olisi kysyntää. Kauhukuva on, että hoivapalvelun tuottaminen on globaalin pääomasijoittajan käsissä. Siellä ei tiedetä, minkälaisia palveluita paikallisesti tarvitaan. Palvelujen tuottaminen on bisnestä, jossa pyritään voiton maksimointiin. Silloin palvelun laatu ja taso eivät ole sitä, mitä ne voisivat olla, Niina Immonen sanoo. Osuuskunta on myös oiva muoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen, joka tähtää yhteiskunnallisten ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin.
Jukka Peltokoski

OM:n Jauhiainen: Uusi osuuskuntalaki tulee käsittelyyn syksyllä | Taloussanomat - 0 views

www.taloussanomat.fi/...12

osuuskunta osuuskuntakirja commons.fi yhteisötalous jauhiainen opm osakeyhtiö

shared by Jukka Peltokoski on 02 Aug 12 - No Cached
  • Laki tulee eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä, ja sen tarkoituksena on helpottaa osuuskuntatoimintaa.
  • Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä kertoo, että lakiuudistuksen takana on yksinkertaistaa osuuskuntalakia ja helpottaa osuuskuntamuotista yritystoimintaa. Nykyinen osuuskuntalaki on vuodelta 2001, ja sen pohjana on käytetty vuoden 1954 osuuskuntalakia ja vuoden 1978 osakeyhtiölakia. Nyt osakeyhtiölaki on uudistunut, ja osuuskuntalaki halutaan muuttaa vastaamaan soveltuvin osin osakeyhtiölakia.
  • Kun lait yhtenäistetään, esimerkiksi osakeyhtiölainsäädännön tunteva kirjanpitäjä, tilintarkastaja tai asianajaja voi neuvoa osuuskuntaa aiempaa helpommin.
  • ...3 more annotations...
  • – Ylipäätään osuuskuntien yrityskohtaisille tarpeille ja perustajien, jäsenten ja rahoittajien omalle harkinnalle on tarkoitus antaa enemmän arvoa uudessa laissa, Jauhiainen sanoo. – Esimerkiksi hoivapuolella ja it-alalla hyvänä parannusehdotuksena on pidetty suurimman sallitun erisuuruisen äänivallan käytön laajentamista.
  • Jos lakiesitys menee läpi, tulevaisuudessa osuuskunnan voi perustaa myös yksittäinen henkilö.
  • Lakiesitykseen voi tutustua oikeusministeriön internet-sivuilla.
1 - 20 Next › Last »
Showing 20▼ items per page