Group items matching

in title, tags, annotations or url

Usean Euroopan maan yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa on saatu alustavia viitteitä siitä, että D-vitamiinin puute voi liittyä älyllisten toimintojen heikentymiseen. Tutkimuksessa kartoitettiin 3 400 keski-ikäiseltä ja iäkkäältä mieheltä, miten elimistön D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä aivojen kognitiivisiin toimintoihin. Miehet suorittivat kolme kognitiivisia eli tiedollisia taitoja kartoittavaa testiä. D-vitamiinipitoisuuden mittarina käytettiin elimistön D-vitamiinitilannetta parhaiten kuvastavaa seerumin 25(OH)D3-pitoisuutta, jonka riittävänä arvona pidetään 50-75 nmol/l. Tuloksista ilmeni, että miehet, joiden 25(OH)D3-pitoisuus oli suuri, menestyivät kognitiivisissa testeissä paremmin kuin miehet, joiden vitamiinipitoisuus oli pieni.

Ät extra D-vitamin och förläng livet. Tillskott minskar risken för att dö i alla sjukdomar med åtta procent, visar en stor internationell studie. Ledande forskare efterlyser nu en internationell debatt om berikning av mat och en försiktig omvärdering av vår restriktiva syn på solbad. Det är forskare vid WHO:s internationella institut för cancerforskning i Lyon, IARC, som gått igenom 18 stora studier kring D-vitamin som publicerats fram till november 2006. Sammanlagt ingick 57311 personer som i genomsnitt följdes i nästan sex år. Under perioden avled 4777 av dem. När forskarnas slog ihop alla olika dödsorsaker upptäckte de att den totala dödligheten var åtta procent mindre bland dem som regelbundet åt extra D-vitamin. Tillskotten låg mellan 300 och 2000 internationella enheter, IU, men var i medeltal på en nivå som är normal i vanliga vitamintabletter, närmare bestämt 528 IU.

SUOMALAISTEN KANSANRAVITSEMUS RAVITSEMUSSUOSITUKSET JA TOIMINTAOHJELMA Yleiset ravitsemussuositukset terveelle väestölle Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset vuonna 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset vuonna 2003. Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi on julkaistu vuonna 2003. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemia ruokamallikuvia saa käyttää vapaasti opetuskäyttössä, kunhan lähde mainitaan. © Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Ajattelin, että me voisimme jatkaa keskustelua siten, että keräämme tähän uuteen keskusteluketjuun ajatuksiamme D-vitamiinin myrkyllisyydestä. Se näyttäisi olevan se kynnyskysymys, joka estää uusien, reilusti suurempien, D-vitamiiniannosten laajapohjaisen käyttöönoton.

Tuli jo pari mailia, että paljonko sitä D-vitskua nyt pitää sitten ottaa. Heaney suositteli ravintolisänä vähintään 2000 IU:ta eli 50 mcg vuorokaudessa. Suomessa kannattanee talvella ottaa vieläkin enemmän. 400 IU = 10 mcg. Anonyymi postasi kommenttiosioon mielenkiintoisen videon "Whats a Vitamin D Deficiency?". Tällä 44 minuutin kestoisella videolla luennoi maailman johtava D-vitamiiniasiantuntija, sisätautilääkäri Robert Heaney, M.D. Voit katsella videon napsauttamalla tästä.

Tunnettu suomalainen D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt näyttäisi siirtyneen Sauber-talliin. Hänen tuore kommenttinsa tuoksahtaa nimittäin varsin erehdyttävästi sauberilta (=saisselta)

Olen samoilla linjoilla, että huhut professorin siirtymisestä Sauber-talliin pitävät paikkansa. Etenkin kun kyseinen professori on jo ollut itsensä kanssa asiasta eri mieltä ihan suomeksikin jo viime vuoden lokakuussa: "Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai "etelän aurinkolomia". Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta." http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699 Jep, pidän erityisesti tuosta "ei tule KOSKAAN turvattua" -kohdasta. Nyt pitää vaan päättää hyvinvoinnistaan kiinnostuneena kansalaisena mitä noista lähteistä uskoo, vai uskoako suosiolla jotain muuta tahoa.

sunnuntai, lokakuu 19, 2008\nSuomessa oli huono kesä - pitäisikö olla huolestunut D-vitamiinin riittävyydestä?\n*\nKirjoitettu 25.9.2008. Tätä kirjoitusta kommentoidaan vilkkaasti ja asiantuntevasti! Jo 61 kommenttia 19.10.2008. Sano sinäkin mielipiteesi D-vitamiinista! Ystäväni Christel Lamberg-Allardt on valittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijajäseneksi (Osteoporoosiliitto). Uskoisin D-vitamiiniasian tarkentumiseen, ehkä jopa D-vitamiinisuositusten nostamiseen. \n\nMatti Narkia tarjoaa hienon vinkin englanninkielen taitoisille: Lukekaa tohtori John Cannellin uutiskirjeitä D-vitamiinista. Viimeisin löytyy tästä. Koko portaali on erittäin mielenkiintoinen! Kiitos vihjeestä.

Alhainen veren D-vitamiinitaso liittyy sydän- ja verisuonitaudin aiheuttamiin kuolemiin, kirjoittaa Archives of Internal Medicine-lehti. Uudet tutkimustulokset ovat vakuuttaneet lääkärit siitä, että 50-60 prosenttia pohjoisamerikkalaisista ja koko maapallon vanhuksista kärsii D-vitamiinipuutoksesta. Tutkimuksen taustatieto antaa viitteitä siitä, että myös nuorempien ikäluokkien D-vitamiinin saanti on liian vähäistä. D-vitamiinin "varastomuotoa", 25-hydroksivitamiinia esiintyi tutkittavien veressa 20-30 nanogrammaa vähemmän millilitrassa. D-vitamiinilla on laajat vaikutukset terveyteen. D-vitamiinipuutos voi johtaa muun muassa kaatumisiin, luiden murtumiin, syöpään, munuaisen toimintahäiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohonneeseen verenpaineeseen.

"Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtaja ja ravitsemustieteiden dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta sanoo, että D-vitamiinilla näyttää olevan vaikutusta sekä aikuisiässä hankitun että synnynnäisen immuunivasteen muodostumiseen. - Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle, Lamberg-Allardt toteaa. "

Pentti Tuohimaan ja Heli Viljakaisen keskustelua D-vitamiinin saantisuosituksista

"Saantisuositukset liian alhaisia D-vitamiinin mittayksikkönä käytetään mikrogrammaa (µg) ja kansainvälistä yksikköä (KY tai eng. IU). Tämänhetkinen suositus 3-60-vuotiaille on 7,5 mikrogrammaa (300 KY) vuorokaudessa. Aivan pienille lapsille, raskaana oleville ja yli 60-vuotiaille yleiset suositukset ovat hieman korkeammat (10µg eli 400 KY). Uusimpien tutkimusten valossa ne ovat kuitenkin aivan liian alhaiset. Nykyisin tutkijat pitävät täysin turvallisena jopa 50 mikrogramman päiväannosta. Arvioiden mukaan jopa puolet suomalaisista saa D-vitamiinia liian vähän. Matalimmillaan vitamiinitasot ovat tammi-maaliskuussa. Asiantuntijan mukaan D-vitamiinin puutteesta kärsivät erityisesti nuoret tytöt, armeijaikäiset miehet ja vaihdevuosi-ikäiset naiset. Ongelma on yleinen myös vanhuksilla, sillä D-vitamiinitasolla on taipumus laskea ikäännyttäessä. - D-vitamiinin puutos altistaa iäkkäämmät ihmiset muun muassa kaatumisille ja lonkkamurtumille. Alokkailla sen vajaus saattaa ilmetä marssimurtumina, ja kasvuikäisillä tytöillä puute vaikuttaa epäedullisesti luun vahvistumiseen. Raskauden aikainen D-vitamiinin puute on haitallista lapsen luuston kehitykselle, minkä lisäksi se lisää raskausmyrkytyksen riskiä, Lehtonen-Veromaa luettelee."

"D-vitamiinilla lisää ikävuosia Studio55 saa tänään vieraakseen emeritusprofessori Pentti Tuohimaan, joka saapuu ohjelmaan puhumaan D-vitamiinista. Tuohimaa arvelee, että D-vitamiinin terveydelliset vaikutukset olisi syytä arvioida uudelleen. Siitä voi olla hyötyä jopa kausi-influenssan torjunnassa, mutta suurimmat kansainterveydelliset vaikutukset saataisiin kroonisten vanhuuteen liittyvien sairauksien ehkäisyssä. Nettisivuilla käsitellään laajemmin terveys-aihetta ja puhutaan muun muassa luustosta"

"Älä unohda D-vitamiinia Kalsiumin merkitys luuston hyvinvoinnin kannalta on pureutunut ihmisten mieliin tukevasti, mutta D-vitamiinin tärkeys luustolle on jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on luiden haurastumisen ehkäisyn kannalta kuitenkin yhtä ratkaisevan tärkeässä asemassa kuin kalsiumkin. Ihminen saa D-vitamiinia erityisesti auringonvalosta, joka tekee suomalaisista pohjoisen pallonpuoliskon valottomuuden "uhreja". - Suomalaiset eivät saa riittävästi auringonvaloa, minkä takia kärsimme D-vitamiinin puutteesta oikeastaan ympäri vuoden, Tuppurainen kertoo. D-vitamiinin saaminen tulisikin turvata toisin keinoin, esimerkiksi ruokavalion avulla: luustolle korvaamattoman arvokasta vitamiinia saa etenkin kalasta."

D-vitamiinikeskustelu sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä vuodelta 2005. Mukana mm. Matti Narkia ja Juhana Harju. Osa 1

D-vitamiinikeskustelu sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä vuodelta 2005. Mukana mm. Matti Narkia ja Juhana Harju. Osa 2

D-vitamiinikeskustelu sfnet.keskustelu.terveys -ryhmässä vuodelta 2005. Mukana mm. Matti Narkia ja Juhana Harju. Osa 3