Group items tagged

"Pohjoisen ihmisen iho muuttui valkoiseksi, jotta voisimme hyödyntää niukan auringon. Pohjoisella pallonpuoliskolla on kuitenkin sairauksia, jotka voivat johtua D-vitamiinin puutteesta Hermostovaikutuksia Myös kaikilla niin sanotuilla autoimmuunisairauksilla uskotaan olevan yhteys D-vitamiinin kanssa. Niissähän elimistön immunologia häiriintyy ja elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan. Allergiat ja astma lienevät näistä tunnetuimpia ja yhä lisääntyviä. D-vitamiini lamaa tulehdusta aiheuttavia sytokiineja ja vahvistaa tulehdusta vastustavia sytokiineja. Reuma on yksi tällä hetkellä vilkkaasti tutkituista "pohjoisista" taudeista ja jotkut reumalääkärit ovat ehdottaneet D-vitamiinisuositusten roimaa korotusta. Nivelrikon kipuihinkin D-vitamiinin arvellaan auttavan. - Ei ole ihme, että keskushermosto on D-vitamiinin tärkeä kohde-elin. Keskushermosto on kehittynyt samasta alusta kuin iho, sanoo Pentti Tuohimaa. MS-taudissa on selvää näyttöä, että D-vitamiinin vajaus voi olla riski. Sairautta ei esiinny päiväntasaajalla, eikä sitä esiinny korkeilla Alpeilla, vaikka samassa väestössä laaksoissa sairautta löytyy. Australialaisen tutkimuksen mukaan MS-taudin esiintyvyys on kääntäen verrannollinen lapsuudessa etenkin talviaikaan saadun auringon määrään. Sen suurin esiintyvyys maailmassa on tällä hetkellä Pohjanmaalla. D-vitamiinihoidoilla on saatu kohtauksia vähenemään. Pahimmillaan tauti johtaa halvaantumiseen."

D-vitamiinin turvallisuutta tarkasteltaessa pitää huomioida ainakin seuraavat kaksi asiaa: 1) Nykyiset saantisuositukset ja turvallisuurajat ovat aivan liian pieniä, kts. Viethin tutkimukset ja esim. Merckin manuaalista "Vitamin D toxicity". 2) On olemassa näyttöä siitä, että nykyisenkaltaisten suositusten seuraaminen voi altistaa tietyille kroonisille taudeille monia yksilöitä, joiden auringonvalon saanti on syystä tai toisesta rajoitettu (talvisaika 40 leveyasteiden ulkopuolella, liian peittävä vaatetus (musliminaiset) jne..). Tällaisia tauteja ovat mm. tyypin 1 diabetes, multippeli skleroosi ja muut autoimmuunisairaudet, monet syövät (eturauhassyövästä on aika hyvää näyttöä), reuma, osteoporoosi, korkea verenpaine, kaamosmasennus, jne .... Jättiannokset ovat myrkyllisiä, mutta liian vähäinen saantikin voi olla huomattava turvallisuusriski.

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

"D-vitamiini on noussut aivan uuteen valoon uusien tutkimusten myötä. Se on monipuolisesti vaikuttava hormoni, joka säätää tuhansien geenien toimintoja. D-vitamiini kohentaa yleiskuntoa, lihasvoimaa, kestävyyttä ja ketteryyttä sekä ehkäisee sikainfluenssaa, kausiflunssaa ja muita infektioita, allergioita (mm. atooppista ihottumaa), astmaa, Chrohnin tautia, diabetesta, MS-tautia, munuaistauteja, reumatauteja, sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee ennenaikaista kuolemaa. Maailman Terveysjärjestön tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä voi pidentää tervettä elinaikaa jopa kahdeksalla vuodella. D-vitamiinin vajaus veressä ja kudoksissa johtuu ensisijaisesti auringonvalon puutteesta. Myös yksipuolinen ruokavalio (rasvaisen kalan vähyys) ja geenivirhe ovat puutteen syytekijöitä. Viranomaissuositus 3-60-vuotiaille ihmisille on 7,5 mikrogrammaa (µg) ja alle 3-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille 10 µg D-vitamiinia päivässä. Tämäkään suositus ei toteudu, sillä suomalainen nainen saa D-vitamiinia keskimäärin 5 ja mies 7 µg/vrk. Ikääntyvien saanti on vieläkin vähäisempää ja piilevä puute yleistä. D-vitamiinin todellinen tarve on vähintään kymmenkertainen nykyiseen suositukseen nähden. Suosituksen nostoa on vaadittu jo pari vuotta, mutta Pekka Puskan johtama valtion ravitsemusheuvottelukunta on haluton nostamaan sitä ennen vuotta 2012. "