Group items tagged

Vaikka riisitautia ei enää merkittävästi esiinny kehittyneen terveydenhuollon maissa, on viitteitä siitä, että talvikautena D-vitamiinin saanti on puutteellista maapallon pohjoisten alueiden väestöissä ja että tällä saattaa olla epäedullisia luustoon liittyviä (osteoporoosi) ja liittymättömiä terveysvaikutuksia (MS-tauti, tyypin I diabetes, verenkierto- ja syöpätaudit). D-vitamiinin laaja-alaiset vaikutukset solutasolla tekevät väestöhavaintoihin perustuvien sairausyhteyksien tarkemman tutkimisen houkuttelevaksi. Vaikka D-vitamiinin riisitaudin estoon tarvittava annos on pieni, on mahdollista, että kokonaisterveyden kannalta D-vitamiinin optimaalinen tarve saattaa olla huomattavasti suurempi.

"Onko kaamosmasennus D-vitamiinin puutostila? Saako ihminen D-vitamiinia solariumista tai kirkasvalohoidosta? Amerikkalaiset psykiatrit, psykologit ja D-vitaminitutkijat pohtivat nyt näitä kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia myös Suomessa. D-vitamiinilisän vaikutusta kaamosmasennukseen ei ole tutkittu kovinkaan paljon, joten tietomme ovat vajavaisia. Vuonna 1993 Bostonissa tehdyssä pienessä kokeessa D-vitamiinista ei näyttänyt olevan toivottua hyötyä. Olisiko annettu annos ollut liian pieni? Vuonna 1999 julkaistun raportin mukaan suurempi D-vitamiiniannos oli tehokkaampaa kuin kirkasvalohoito. [Vuonna 1999 ilmestynyt australialainen 44 potilaan aineisto osoitti D-vitamiinilisän (10 ja 20 mikrogrammaa päivässä 5 vrk ajan) kohentavan terveiden ihmisten mielialaa talvella.] Viime aikoina D-vitamiinin piilevä puutos on yhdistetty myös ikääntyvien muistin heikkenemiseen ja

"D-vitamiinin saantisuositus moninkertaistettava Kansainvälinen paine D-vitamiinin saantisuosituksen korottamiseksi kasvaa. Suomessa viranomaissuositus aikuisille on 7,5 mikrogrammaa. Kalifornian yliopiston 18-henkinen tiedemiesryhmä vaatii suosituksen nostamista 2000 kansainväliseen yksikköön eli 50 mikrogrammaan. Suiomessa Pekka Puska haraa vastaan. Tohtori Anthony W. Norman ja hänen tiedemiesryhmänsä kutsuvat maailman muita tutkijoita toimiin ("call to action") aikuisten ihmisten D-vitamiinin saantisuosituksen nostamiseksi 50 mikrogrammaan päivässä. Normanin laatima pääkirjoitus D-vitamiinista julkaistiin joulukuun American Journal of Nutritionissa (linkki lopussa). "Päättäjien on syytä perehtyä tieteellisiin tutkimuksiin, jotka puoltavat suosituksen nostamista", sanoo tiedemiesryhmä. Se suosittelee elintarvikkeiden rikastamista D-vitamiinilla ja D-vitamiinin käyttöä ravintolisänä. Yhdysvalloissa viranomaissuositus on alle 50-vuotiaille aikuisille 5 µg, 51-70 -vuotiaille 10 µg ja yli 70-vuotiaille 15 µg. Suomessa suositus on 7,5 µg alle 60-vuotiaille ja 10 µg sitä vanhemmille. "Amerikkalaiset tiedemiehet allekirjoittivat lausunnon, jonka mukaan aikuisen [amerikkalaisen] ihmisen D3-vitamiinin tarve on 2000 kansainvälistä yksikköä [eli 50 mikrogrammaa] vuorokaudessa", sanoo Norman. "Suositeltu annos on täysin turvallinen", hän korostaa ja viittaa Yhdysvaltain tiedeakatemian (National Academy of Sciences) lausuntoon."

"Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan optimaalinen D-vitamiinin saanti sijoittuu haarukkaan 1800-4000 IU/vrk (45-100 mcg/vrk). Tätä määrää ei kannata edes uneksia saavansa tavallisesta ruoasta, joten purkilla on käytävä. Suomessa D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2 mcg/vrk ja miehillä 7,1 mcg/vrk. Tutkimusta johtivat Zürichin yliopistosairaalan tutkijat, mutta mukana oli myös muun muassa kuuluisa ravitsemusepidemiologi Walter Willett Harvardin yliopistosta. "

"Saantisuosituksia muutetaan aikaisintaan vuonna 2012, jolloin Pohjoismaat niitä yhdessä pohtivat. Asiantuntija kuitenkin neuvoo, että nykyisen virallisen suosituksen voi hyvin ylittää, kunhan pysyttelee alle 50 mikrogramman päiväannoksessa. Hyötyä siitä on varsinkin yli kuusikymppisille. Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille."