Sanalla ”vallankumous” on huono kaiku. Se viittaa liiaksi jyrkkään kahtiajakoon työvoiman ja pääoman välillä. Pääoma on nykyisin skitsofreenista, hajanaista ja kaikkialle levinnyttä.Myös prekaari työvoima on hajanaista, eikä sillä ole yhtä edustajaa tai puolustajaa. Siksi vallankumous perinteisessä mielessä, homogeenisten massojen voimannäytteenä yhtenäistä eliittiä kohtaan, ei ole mahdollinen, teeseissä analysoidaan.LUM ehdottaakin uudeksi vallankumoukselliseksi käsitteeksi mellakkaa (tumult). Kyse ei ole väkivallan ihannoinnista, vaan erilaisten kamppailujen näkemisestä yhtenäisenä mullistuksena. Mellakka on asioiden, kamppailujen, näkemysten ja kokemusten vallankumouksellista sekoittumista ja niistä oppimista.Uusien yhteiskunnallisten instituutioiden luominen, julkisen sektorin takaisinvaltaus ja yhteisen hyvän tuottaminen vaatii myös uudenlaista asennetta. Yläluokkaisen vasemmistolaisen ja vihreän eliitin, boheemien porvareiden (bopo), asenne ei juurikaan auta näissä kamppailuissa. Uudet kamppailut vaativat käsien likaamista konkreettisissa töissä, olivat nuo työt sitten hoivaa, rakentamista, koulutusta tai tiedontuotantoa.
Teollinen vallankumous korvasi fyysistä, mekaanista työtä. Nyt ensimmäistä kertaa koneet ovat alkaneet laajassa mitassa korvata ajattelutyötä. Kaikenlainen rutiinitietotyö postin lajittelusta röntgenkuvien analyysiin on siirtymässä koneille. Koska ne tekevät sen tehokkaammin ja varmemmin kuin ihmiset. Koneet alkavat muodostaa itseoppivia verkostoja, jotka kehittyvät kokeilemalla ja epäonnistumalla. Uudet ratkaisut tilanteeseen kehittyvät ennen kaikkea kokeellisen yrittäjyyden kautta. Tällä hetkellä tilanne uhkaa kuitenkin johtaa prekariaatin ja köyhälistön kasvamiseen. Siksi olisi luotava uudenlainen koulutus- ja tulonjakojärjestelmä. Perustulon toteuttaminen on avainasia.