Group items tagged

Influenssan leviämisen vuodenaikatekijää on haettu 80-luvulta lähtien (Hope-Simpson 1987). Auringon valon saantia ja elimistön D-vitamiinitasojen vaihtelua on jo pitkään epäilty täksi vuodenaikatekijäksi. Viime vuosina tämä yhteys on jo hyvin pitkälle varmistunut kun seerumin D-vitamiinitasoja on opittu mittaaman ja sen myötä on voitu todeta että väestön D-vitamiinitasot elimistössä laskevat voimakkaasti syksyllä ja talvella samanaikaisesti kun influenssa leviää. Lisäksi kun viime vuosina on selvinnyt D-vitamiinin merkittävä asema elimistön immuunipuolustuksen säätelijänä, niin yhteyttä voidaan pitää ainakin suurelta osin selvitettynä eli laskevien D-vitamiinitasojen huonontama immuniteetti altistaa ihmiset influenssalle kuten ilmeisesti monille muillekin infektioille (Cannell 2008).

"D-vitamiini on noussut aivan uuteen valoon uusien tutkimusten myötä. Se on monipuolisesti vaikuttava hormoni, joka säätää tuhansien geenien toimintoja. D-vitamiini kohentaa yleiskuntoa, lihasvoimaa, kestävyyttä ja ketteryyttä sekä ehkäisee sikainfluenssaa, kausiflunssaa ja muita infektioita, allergioita (mm. atooppista ihottumaa), astmaa, Chrohnin tautia, diabetesta, MS-tautia, munuaistauteja, reumatauteja, sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee ennenaikaista kuolemaa. Maailman Terveysjärjestön tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä voi pidentää tervettä elinaikaa jopa kahdeksalla vuodella. D-vitamiinin vajaus veressä ja kudoksissa johtuu ensisijaisesti auringonvalon puutteesta. Myös yksipuolinen ruokavalio (rasvaisen kalan vähyys) ja geenivirhe ovat puutteen syytekijöitä. Viranomaissuositus 3-60-vuotiaille ihmisille on 7,5 mikrogrammaa (µg) ja alle 3-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille 10 µg D-vitamiinia päivässä. Tämäkään suositus ei toteudu, sillä suomalainen nainen saa D-vitamiinia keskimäärin 5 ja mies 7 µg/vrk. Ikääntyvien saanti on vieläkin vähäisempää ja piilevä puute yleistä. D-vitamiinin todellinen tarve on vähintään kymmenkertainen nykyiseen suositukseen nähden. Suosituksen nostoa on vaadittu jo pari vuotta, mutta Pekka Puskan johtama valtion ravitsemusheuvottelukunta on haluton nostamaan sitä ennen vuotta 2012. "

Onko D-vitamiini ihmelääke? Auringosta tai purkista saatavan supervitamiinin väitetään suojaavan syövältä, sydänsairauksilta, sikainfluenssalta, masennukselta ja auttavan jopa laihtumaan. Monet kokevat kaamosmasennuksen helpottavan, kun syövät riittävän korkeita määriä D-vitamiinia. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Vanha tuttu D-vitamiini onkin yhtäkkiä kuin taikajuoma, joka auttaa melkein mihin tahansa. Se laihduttaa, ehkäisee syöpää, laskee verenpainetta, kohottaa mielialaa. Vitamiini tuntuu tekevän melkein mitä tahansa, kunhan se on positiivista. Uusista hyötyvaikutuksista kerrotaan päivittäin. Time-lehti julisti jo pari vuotta sitten D-vitamiinin saannin ja vaikutuksien selvittämisen yhdeksi tieteen tärkeimmistä tutkimuskohteista! "D-vitamiini on hyvä tietokilpailukysymys, kun kysytään, mihin sairauteen sen puute ei näytä jotenkin liittyvän", toteaa Jouni Karhu. Hänet tunnetaan verkkokeskusteluissa väsymättömästi D-vitamiinia suitsuttavana nimimerkki Neonomidena, jonka monipuolisten tietojen innoittamana monet ovat marssineet apteekin vitamiinihyllylle tai tilanneet D-pillereitä verkkokaupasta.