Kulttuuri.net - kulttuurilinkkejä LinkZoo Webinfo - suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kotisivut  Suomalaisia ja muita hakupalveluita (Suomen yleiset kirjastot, kirjastot.fi)

Kotimaisia ja pohjoismaisia hakukoneita Google - www.google.fi - tunnettu Stanfordin yliopiston hakukone suomeksi: nopea, täsmällinen ja informatiivinen- webin kattavin hakukone, hakee myös suomalaiset sivut hyvin ja nopeasti, nyt myös uutiset: iGoogle Eniro.fi - Eniro on lanseerannut uudistuneen Eniro.fi-hakupalvelun. Suurin uudistus liittyy karttahakuun. Kartat on yhdistetty entistä tiiviimmiin keltaisten sivujen tietoihin: löytää hyvin suomalaiset kartat, henkilöt ja yritykset. Bing (Suomi) - tunnettu Microsoftin hakukone (ent MS Live Search) Yahoo! Suomi - vuodesta 2006 myös Yahoo Suomi www.02.fi - Fonectan hakukone  020300200.com - reaaliaikaisesti päivittyvä Suomen kartta- ja osoitehaku - sis. myös yrityshakemiston toimialoittain ja hakusanoilla kaikista suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä Alta Vista Suomi - Alta Vista Suomi-haku Webinfo.fi Suomen keltaiset sivut Luettelomedia - Luettelomedian haulla löydät etsimäsi yritystiedot yhtä helposti kuin webin muilla hakukoneilla löydät normaalia tietoa. Finnmade.fi - Business-to-Business contact forum Google.se - Google Sverige Eniro.se - Ruotsin haku - Sök på svenska Alsta Vista - Sverige sök Yahoo - Sverige Nordicseek.com Nordic Search - the Nordic Pages by Nikos Markovits

Info 3.3 Tiedonhaku Eri oppiaineet ja yksittäiset verkkokurssit vaihtelevat sen suhteen, kuinka paljon sinun tulee hankkia itsenäisesti tietoa. Joillakin kursseilla oppimateriaali voi koostua pääasiassa opintovaatimuksiin kuuluvista kirjoista ja oppimisympäristössä valmiina olevista materiaaleista, toisilla kursseilla itsenäinen lisämateriaalin etsiminen Internetistä on puolestaan osa tehtävää. Mitä on informaatiolukutaito? Vaikkei verkkokurssilla olisikaan välttämätöntä etsiä lähteitä verkosta, sinun kannattaa kokeilla tiedonhakua Internetistä! Näin pääset kehittämään tiedonhaun ja kriittisen lukemisen valmiuksiasi, joita tarvitset niin opiskelussa, työssä kuin arjessa muutenkin. Tieto- ja viestintäteknologian arkipäiväistyminen on tuonut meidät valtavan tietomäärän äärelle. Tiedon hyödyntämisessä auttavat henkilökohtaiset tiedonhallintataidot eli informaatiolukutaito, jota voidaan nykyään pitää olennaisena osana opiskelutaitoja. Informaatiolukutaitoinen henkilö kykenee amerikkalaisen Oppilaitos- ja tutkimuskirjastojen liiton informaatiolukutaidon hallinnan standardien mukaan: määrittelemään tarvittavan tiedon laajuuden pääsemään käsiksi tarvittavaan tietoon tehokkaasti arvioimaan tietoa ja sen lähteitä kriittisesti liittämään valitun tiedon omaan tietopohjaansa käyttämään tietoa tehokkaasti saavuttaakseen tietyn päämäärän ymmärtämään tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toimimaan eettisesti ja laillisesti hakiessaan ja käyttäessään tietoa Internet tiedonhankintavälineenä Internetissä on valtavasti erilaista ja eritasoista tietoa. Www-dokumentteja onkin olemassa laidasta laitaan: on yritysten, yhdistysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden kotisivuja, julkisten laitosten sivuja, erilaisten julkaisujen sivuja, kaupallisia sivuja ja niin edelleen. Verkossa opiskellessasi näistä kaikista voi olla eri tavoin hyötyä. Voit esimerkiksi täydentää lisämateriaalin avulla verkkokurssin kaikille yhteisiä lähteitä, havainnollistaa opiskelun sisältöjä verkosta löytämilläsi esimerkeillä tai ehkäpä verkkotehtävän yksi osa on verkkolähteiden etsiminen. Sopiva materiaali auttaa myös kytkemään teoreettista tietoa arkielämään.

Hakusanat kohdalleen Oikeat hakusanat säästävät paljon aikaa ja vaivaa tiedonhaussa. Mieti se ydinkäsite tai teema, josta haluat lisätietoja ja muodosta hakusanat. Monissa tietokannoissa voit yhdistellä erilaisia hakuja tai hakusanoja, mikä helpottaa tiedonhakua, koska sinun ei ehkä tarvitse tehdä kuin yksi haku. Huomaa, että toisaalta saatat joutua kokeilemaan useita eri hakusanoja ennen kuin löydät tarvitsemasi tiedon

Hyödynnä tietokantojaTietokannalla tarkoitetaan elektronisessa muodossa olevaa tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyttä laajaa viite- tai dokumenttitietojen kokoelmaa, jota sen tuottaja ylläpitää ja päivittää tietyin väliajoin. Oppilaiden tiedonhakua palvelee erinomaisen hyvin esimerkiksi kotimainen artikkeliviitetietokanta Aleksi. Tietokannan käyttö on maksullista, mutta kirjastoista on pääsy Aleksiin. Eri tietokantojen luettelon löytää esimerkiksi Makupaloista.

Tutustu aihehakemistoihinAihehakemistoilla tarkoitetaan sellaisia sivustoja, joilla www-sivuja on pyritty luokittelemaan ja ryhmittelemään valmiiksi. Parhaimmissa aihehakemistoissa on lisäksi hakemistoihin kerätyt www-sivut kommentoitu, mikä helpottaa olennaisesti tiedon hakua. Suomalaisista aihehakemistoista laajin on Hämeenlinnan kirjaston ylläpitämä Makupalat, jossa on tällä hetkellä n. 30 000 kommentoitua linkkiä.  Ulkomaisista aihehakemistoista käyttökelpoisimpia ovat Yahoo, Google ja Encyclopedia Britannica.

Eri aihehakemistoista kannattaa turvautua ensisijaisesti hakemistoihin, jotka ovat etsittävää tietoa mahdollisemman lähellä. Siis kun etsitään Suomeen liittyvää kannattaa käyttää suomalaisia aihehakemistoja. Hakemistoja käytettäessä kannattaa muistaa, että hakemistojen ryhmittelyyn ei ole olemassa mitään standardia. Jokainen hakemistojen ylläpitäjä voi ryhmitellä hakemistonsa mielensä mukaan.

Verkkohaku ei ole sama kuin Google.

Tai jos käytät vain Googlea, käytä sitä ainakin vähän tehokkaammin. Tutustu ensin esimerkiksi Opetushallituksen verkkomateriaaliin Tehokas tiedonhaku:

Tiedonhaku (engl. information retrieval) on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, jossa tutkitaan tiedon esittämisen, tallettamisen ja etsimisen prosesseja, joita tarvitaan, jotta haluttu tieto saadaan hakutehtävän esittäneen ihmisen käyttöön.

Hakustrategiat[muokkaa] Pikahakua käytetään haluttaessa löytää vain muutama viite. Pikahaulla minimoidaan hakuaika sillä hakutermejä on yleensä 1-3 ja haulla saadaankin nopeasti käsitys tietokannan sisällöstä. Lohkostrategiaa käytetään kun hakuongelma on selkeä ja hakija pyrkii kattavaan tulokseen. Lohkostrategiassa hakuaihe analysoidaan huolellisesti ja vaihtoehtoisia hakutermejä yhdistetään OR-operaattorilla, jonka jälkeen lohkot yhdistetään AND-operaattorilla. Helmenkasvatusstrategia lähtee relevantista viitteestä, jonka sisällönkuvailu analysoidaan. Löydettyjen hakutermien perusteella tehdään uusi haku. Helmenkalastusstrategia sopii hakuihin, joissa hakuaihe on epäselvä eikä hakutermejä tunneta, mutta käytettävissä on johtolanka jota seuraamalla hakua voidaan lähteä kehittämään. Peräkkäisten fasettien strategia hakeminen aloitetaan fasetilla eli hakusanojen yhdistelmällä, joka takaa suuren saannin ja tulosta tarkennetaan vähitellen lisäämällä rajaavia fasetteja. Strategia muistuttaa lohkostrategiaa mutta erona siihen on että peräkkäisten fasettien strategiassa fasetteja muotoillaan haun aikana tarpeen mukaan. Spesifein fasetti ensin –strategiassa useammasta hakusanasta muodostuva haku aloitetaan hakupyynnön spesifeimmällä fasetilla. Jos tulosjoukko on liian laaja, lisätään toiseksi spesifein fasetti jne. Pareittain yhdistettyjen fasettien strategiassa hakusanoja yhdistetään pareittain ja vähintään kahden hakusanan pitää esiintyä saaduissa hakutuloksissa. Vuorovaikutteinen selailu –strategiassa haetaan erikseen haun jokaisella hakusanalla, saatujen tulosten otsikot selaillaan läpi ja relevantteja dokumentteja tarkastellaan lähemmin. Strategia sopii käytettäväksi, jos tarkentava rajaus ei käy ja hakija haluaa varmistaa, ettei mitään olennaista jäänyt löytymättä. Selailustrategia on kuitenkin menetelmänä työläs ja kallis. [7]

Tiedonhaun arviointi[muokkaa] Relevanssi[muokkaa] Tiedonhaun tarkoituksena on löytää tiedonhakijalle relevanttia tietoa. Haluttaessa mitata tiedonhaun onnistumista, täytyy päätellä mitkä löydetyistä dokumenteista on relevantteja hakutehtävään nähden. Relevanssia on kahta lajia: aiherelevanssi ja käyttäjärelevanssi. Aiherelevanssi[muokkaa] Aiherelevanssissa on nimensä mukaisesti kyse hakukysymyksen ja löydettyjen dokumenttien välisestä täsmäävyydestä. Aiherelevanssi ei kuitenkaan ota huomioon tiedontarvitsijaa ja onko löydetty dokumentti hänen näkökulmastaan relevantti. Aiherelevanssia voidaan testata määrittelemällä joukko hakukysymyksiä ja tunnistamalla tuloksista joukko dokumentteja jotka vastaavat hakukysymystä. Eri hakujärjestelmillä voidaan testata kuinka suuren osan relevanteista dokumenteista ne löytävät. Käyttäjärelevanssi[muokkaa] Käyttäjä ei välttämättä kaipaa suurinta mahdollista hakutulosta vaan ainoastaan yksi tietty dokumentti saattaa kiinnostaa häntä. Käyttäjä saattaa etsiä tietyntyyppistä dokumenttia tai hänellä saattaa olla tehtävä, jonka suorittamiseksi hän etsii tietoa. Käyttäjä haluaa siis löytää dokumentteja, jotka ovat hänelle käyttökelpoisia ja hyödyllisiä. Käyttäjälle ennestään tutut dokumentit saattavat olla hänelle epärelevantteja sillä ne eivät tuo hänelle mitään uutta tietoa eikä käyttäjän tiedontarve näin ollen tyydyty. Käyttäjärelevanssia on vaikeampi tutkia sillä käyttäjän reaktioita ei voi toistaa laboratorio-olosuhteissa samalla tavalla kuin aiherelevanssia. [7]