Group items tagged

Tiedonhaku (engl. information retrieval) on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, jossa tutkitaan tiedon esittämisen, tallettamisen ja etsimisen prosesseja, joita tarvitaan, jotta haluttu tieto saadaan hakutehtävän esittäneen ihmisen käyttöön.

Hakustrategiat[muokkaa] Pikahakua käytetään haluttaessa löytää vain muutama viite. Pikahaulla minimoidaan hakuaika sillä hakutermejä on yleensä 1-3 ja haulla saadaankin nopeasti käsitys tietokannan sisällöstä. Lohkostrategiaa käytetään kun hakuongelma on selkeä ja hakija pyrkii kattavaan tulokseen. Lohkostrategiassa hakuaihe analysoidaan huolellisesti ja vaihtoehtoisia hakutermejä yhdistetään OR-operaattorilla, jonka jälkeen lohkot yhdistetään AND-operaattorilla. Helmenkasvatusstrategia lähtee relevantista viitteestä, jonka sisällönkuvailu analysoidaan. Löydettyjen hakutermien perusteella tehdään uusi haku. Helmenkalastusstrategia sopii hakuihin, joissa hakuaihe on epäselvä eikä hakutermejä tunneta, mutta käytettävissä on johtolanka jota seuraamalla hakua voidaan lähteä kehittämään. Peräkkäisten fasettien strategia hakeminen aloitetaan fasetilla eli hakusanojen yhdistelmällä, joka takaa suuren saannin ja tulosta tarkennetaan vähitellen lisäämällä rajaavia fasetteja. Strategia muistuttaa lohkostrategiaa mutta erona siihen on että peräkkäisten fasettien strategiassa fasetteja muotoillaan haun aikana tarpeen mukaan. Spesifein fasetti ensin –strategiassa useammasta hakusanasta muodostuva haku aloitetaan hakupyynnön spesifeimmällä fasetilla. Jos tulosjoukko on liian laaja, lisätään toiseksi spesifein fasetti jne. Pareittain yhdistettyjen fasettien strategiassa hakusanoja yhdistetään pareittain ja vähintään kahden hakusanan pitää esiintyä saaduissa hakutuloksissa. Vuorovaikutteinen selailu –strategiassa haetaan erikseen haun jokaisella hakusanalla, saatujen tulosten otsikot selaillaan läpi ja relevantteja dokumentteja tarkastellaan lähemmin. Strategia sopii käytettäväksi, jos tarkentava rajaus ei käy ja hakija haluaa varmistaa, ettei mitään olennaista jäänyt löytymättä. Selailustrategia on kuitenkin menetelmänä työläs ja kallis. [7]

Tiedonhaun arviointi[muokkaa] Relevanssi[muokkaa] Tiedonhaun tarkoituksena on löytää tiedonhakijalle relevanttia tietoa. Haluttaessa mitata tiedonhaun onnistumista, täytyy päätellä mitkä löydetyistä dokumenteista on relevantteja hakutehtävään nähden. Relevanssia on kahta lajia: aiherelevanssi ja käyttäjärelevanssi. Aiherelevanssi[muokkaa] Aiherelevanssissa on nimensä mukaisesti kyse hakukysymyksen ja löydettyjen dokumenttien välisestä täsmäävyydestä. Aiherelevanssi ei kuitenkaan ota huomioon tiedontarvitsijaa ja onko löydetty dokumentti hänen näkökulmastaan relevantti. Aiherelevanssia voidaan testata määrittelemällä joukko hakukysymyksiä ja tunnistamalla tuloksista joukko dokumentteja jotka vastaavat hakukysymystä. Eri hakujärjestelmillä voidaan testata kuinka suuren osan relevanteista dokumenteista ne löytävät. Käyttäjärelevanssi[muokkaa] Käyttäjä ei välttämättä kaipaa suurinta mahdollista hakutulosta vaan ainoastaan yksi tietty dokumentti saattaa kiinnostaa häntä. Käyttäjä saattaa etsiä tietyntyyppistä dokumenttia tai hänellä saattaa olla tehtävä, jonka suorittamiseksi hän etsii tietoa. Käyttäjä haluaa siis löytää dokumentteja, jotka ovat hänelle käyttökelpoisia ja hyödyllisiä. Käyttäjälle ennestään tutut dokumentit saattavat olla hänelle epärelevantteja sillä ne eivät tuo hänelle mitään uutta tietoa eikä käyttäjän tiedontarve näin ollen tyydyty. Käyttäjärelevanssia on vaikeampi tutkia sillä käyttäjän reaktioita ei voi toistaa laboratorio-olosuhteissa samalla tavalla kuin aiherelevanssia. [7]

Verkkohaku ei ole sama kuin Google.

Tai jos käytät vain Googlea, käytä sitä ainakin vähän tehokkaammin. Tutustu ensin esimerkiksi Opetushallituksen verkkomateriaaliin Tehokas tiedonhaku: