Kokouksen kulku 0. Kokousta ennen on hyvä olla vajaan puolen tunnin mittainen "lämmittely". Puhutaan mitä jokaisen elämään kuuluu ja mitä kullakin on sanottavaa. Avataan puhe kaikkien kesken. Juodaan teetä tai kahvia, syödään suolaista ja pullaa. 0.1 Tämän lisäksi voidaan kunnioittaa joukosta toiseen ulottuvuuteen siirtyneitä nousemalla ylös, ottamalla viimeistään hatut pois päästä ja olemalla hiljaa muutama sekunti. 0.2 Jaetaan mahdolliset kunnianosoitukset ja palkinnot 1. Kokouksen avaus. Yleensä kokoonkutsuvan elimen puheenjohtaja tai hänen estyttyä varapuheenjohtaja. 2. Järjestäytyminen kokouksen pj sihteeri pöytäkirjantarkastajat. Ei välttämättä osk. hallituksen kokouksessa. ääntenlaskijat. Usein samat kuin pöytäkirjantarkastajat. 3. Laillisuus ja päätösvaltaisuus pj. toteaa kyseisen pykälän säännöistä todetaan miten kokous on kutsuttu koolle ja täyttyvätkö päätösvaltaisuuden ehdot 4. Työjärjestys esityslista tarvittaessa päätetään kokouksen menettelytavoista. Esim. oskuuskunnan kokouksessa puheenjohtaja voi kokouksen alussa ehdottaa että vain kannatetut ehdotukset otetaan äänestykseen. jos joku tekee esityksen jostain muusta kesken muiden aiheiden, eikä se ole esityslistalla, se käsitellään kokouksen lopussa jos aikaa jää. 5. Asioiden käsittely esityslistan mukaisesti Hallituksen kokouksissa tapoihin kuuluu käydä edellisen kokouksen pöytäkirja läpi seuraavassa kokouksessa ja allekirjoittaa se tällöin. Samalla myös tehdää tarvittava seuranta, onko päätöksiä noudatettu tai toteutettu. katso tältä sivulta kohta Asian käsittelyjärjestys. kokouksen pj. lukee tilintarkastuskertomuksen. tilit tarkastavia henkilöitä ei voi esittää hallituksen jäsenet. Heidän varamiehet nimetään varsinaisten nimiin sitoen. 6. Muut asiat voidaan keskustella ja tehdä päätöksiä vähäisistä asioista vaikka niitä ei olisi mainittu kokouskutsussa 7. Kokouksen päättäminen pj. julistaa kokouksen päättyneeksi. 8. Kokouksen jälkeen Osallistujat tietävät mitä päätettiin. Pidetään mahdollisesti "tunnepalaveri", jossa keskustellaan miten kokous meni ja mitä tunteita se herätti. Mitä voitaisiin tehdä mahdollisesti toisin seuraavalla kerralla. Arvioidaan toimintaa ja pyritään kehittämään päätöksentekomenettelyä ja asioiden hoitoa.

Eri porukoiden kokouskäytännöt vaihtelevat jonkin verran, mutta jotain perussääntöjä on. Menettelytavat ovat joko lakisääteisiä tai löytyvät ryhmän omista säännöistä. Sääntöjen tunteminen auttaa toimimaan oikein kokoustilanteessa ja huolehtimaan oikeuksistaan kokouksen osallistujana. Kokouskutsusta saat selville, minkä porukan kokous on kyseessä, onko kyseessä esimerkiksi vuosikokous vai hallituksen kokous, missä ja milloin kokous pidetään, mitä kokouksessa käsitellään, kuka ja koska kokouksen on kutsunut koolle. Kokoukselle on laadittu esityslista, joka on ehdotus kokouksen työjärjestykseksi. Voit kokouksen kohdassa esityslistan hyväksyminen esittää esityslistaan muutoksia ja lisäyksiä. Kokouksen aikana voit pyytää työjärjestyspuheenvuoron, jolla voit vaikuttaa työskentelyjärjestykseen tai esittää kokoukseen pidettäväksi taukoa. Kokouksen avaa koollekutsuja tai puheenjohtaja. Sen jälkeen kokous järjestäytyy eli kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Varmuuden vuoksi kannattaa valita myös ääntenlaskijat. Valitut toimihenkilöt voivat aloittaa kokouksen johtamisen heti seuraavasta pykälästä. Seuraavaksi todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja kertoo, miten sääntöjen mukaan kokous tulee kutsua koolle, miten tällä kertaa on toimittu ja ehdottaa päätösvaltaisuutta. Jos kukaan ei vastusta, kokous on päätösvaltainen. Sitten hyväksytään työjärjestys ja ryhdytään käsittelemään varsinaisia päätösasioita. Esityslistalla on usein kohdat ilmoitusasioille ja muille esille tuleville asioille. Lopuksi puheenjohtaja kiittää osallistujia ja päättää kokouksen. Päätöspykälissä asia esitellään, siitä avataan keskustelu, keskustelu päätetään, todetaan tehdyt ehdotukset ja se, onko niitä kannatettu. Jos kannatettuja ehdotuksia on vain yksi, todetaan se päätökseksi ja asia loppuun käsitellyksi. Puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia, että kaikki halukkaat saavat puheenvuoron pyytämisjärjestyksessä ja että kannatetut vaihtoehdot otetaan käsittelyyn. Puheenjohtaja tekee yhteenvedon esityksistä ennen päätöstä. Jos kannatettuja ehdotuksia on useita, suoritetaan äänestys, jonka menettelytavan puheenjohtaja hyväksyttää kokouksella. ääntenlaskijat laskevat äänet ja ilmoittavat puheenjohtajalle tuloksen. Puheenjohtaja kertoo tuloksen kokoukselle ja ellei kokouksella ole huomautettavaa, äänestyksen tulos tulee lopputulokseksi. Sen jälkeen puheenjohtaja vielä kertaa päätöksen ja päättää asiakohdan käsittelyn. Puheenvuorot pyydetään nostamalla kättä. Repliikki -puheenvuoro on lyhyt kommentti edelliseen puheenvuoroon ja sen saa heti. Sanomalla ” työjärjestykseen ” saat puheenvuoron ja voit vaikuttaa kokouksen kulkuun esimerkiksi asioiden käsittelyjärjestykseen tai taukoihin tai puheenjohtajan työskentelyyn. Voit sanoutua irti kokouksen päätöksestä jättämällä siihen heti päätöksen julistamisen jälkeen eriävän mielipiteen perusteltuna ja kirjallisesti, joka merkitään kokouksen pöytäkirjaan. Eriävä mielipide vapauttaa sinut päätöksen aiheuttamasta poliittisesta tai taloudellisesta vastuusta. Helpotat omaa ja muiden kokousta jos: puhut lyhyesti ja teet selkeitä ehdotuksia, jotka myös perustelet. tartut keskusteluun heti, sillä asiat menevät eteenpäin nopeasti. ilmaiset kannatuksesi selkeästi. Kannatetut ehdotukset päätyvät vaihtoehdoiksi äänestystilanteeseen. Vaalitilanteessa ei ehdotusta tarvitse kannattaa. Muista, että edellä mainittu väite siitä, että eriävä mielipide vapauttaisi sinut päätöksen aiheuttamasta taloudellisesta vastuusta ei ole aukoton. Jos toiminta on laitonta tai peräti rikollista, kaikki hallituksen jäsenet kantavat vastuun. Myös selvä sääntöjen vastainen toiminta sitoo kaikkia hallituksen jäseniä.