Skip to main content

Home/ Commons.fi/ Group items tagged julkinen

Rss Feed Group items tagged

Filter: All | Bookmarks | Topics Simple Middle
Jukka Peltokoski

Oikeusprofessori Koskenniemi: TTIP-sopimuksessa piilee oikeusjuttujakin suurempi uhka |... - 0 views

minimahti.net/...oikeusjuttujakin-suurempi-uhka

TTIP Koskenniemi investointisuoja CETA TiSA TPP ISDS

shared by Jukka Peltokoski on 18 Apr 15 - No Cached
  • Investointisuoja murentaa käytännössä valtioiden itsenäisyyttä lakien säätämisessä, sanoo Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja Erik Castrén -instituutin johtaja Martti Koskenniemi. EU-komissio ja Yhdysvallat aloittivat salaiset TTIP-neuvottelut heinäkuussa 2013, ja investointisuoja on määrä sisällyttää vapaakauppasopimukseen. Julkinen huomio on keskittynyt voittopuolisesti vastaavien sopimusten nojalla nostettuihin kanteisiin, mutta Koskenniemen mukaan ne eivät ole pääasia: investointisuojajärjestelmä uhkaa neuvottelutasapainoa.
  • yksittäisiä juttuja tärkeämpää on se, että järjestelmä on olemassa
  • toinen osapuoli voi sanoa, että jos ette suostu meidän ehtoihin, niin ’see you in court’
  • ...23 more annotations...
  • yritykset voivat lähettää juristinsa lakimuutosta valmistelevaan sosiaali- ja terveysministeriöön kertomaan, ettei esitys ole mieleinen ja jos se toteutuu, luvassa on haaste kansainväliseen välimiesoikeuteen
  • Investointisuoja muuttaa neuvottelutilannetta olennaisesti
  • TTIP-sopimuksen investointisuojan turvin yhdysvaltalaiset sijoittajat voivat kyseenalaistaa eurooppalaisen demokraattisen lainsäädäntötyön, viranomaisten hallintopäätökset sekä riippumattomien oikeuslaitosten tuomiot. Kyse huomattavasta julkisen vallan siirrosta kansalaisyhteiskunnan ja muun kontrollin ulottumattomiin.
  • tähän mennessä nostettu noin 600 kannetta, joista reilu puolet on ratkaistu. Välimiesoikeuksien toiminta on osoittautunut ongelmalliseksi
  • – Tiedämme tähän mennessä ratkaistujen juttujen perusteella, että lopputulos riippuu merkittävästi kokoonpanosta. Samoilla faktoilla on tehty vastakkaisia ratkaisuja – eikä niistä voi valittaa, Koskenniemi sanoo.
  • uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle
  • painostuskeinon vaikuttavuutta lisää se, etteivät välimiesoikeuden ratkaisut ole ennakoitavissa
  • Investointisuojajärjestelmä on kolonialistinen strategia
  • investointisuojamekanismeja
  • Yhdysvaltalaisten investointien osuus Suomessa ja Euroopassa on monikymmenkertainen, eivätkä kymmenien miljoonien oikeudenkäyntikulut ole merkittäviä suursijoittajien näkökulmasta. Yhdysvalloissa on myös hyvin aggressiivinen oikeusperinne, jossa suuryritykset ja sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan sääntelyyn oikeusteitse.
  • ulkomainen investoija voi nostaa itseään koskevan oikeusjutun eurooppalaisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella. Toisin sanoen, kansainväliset investoijat saavat oman oikeusjärjestelmän
  • pysyvää yhteiskomissiota, jossa EU:n ja Yhdysvaltain edustajat ottaisivat kantaa kaikkeen lainsäädäntöön vapaakaupan näkökulmasta.
  • Yhteiskomissio toimisi poliittisesti merkittävässä roolissa ilman demokraattista vastuuta.
  • korppikotkarahastoja, jotka ostavat talouskriisiin ajautuneiden valtioiden velkakirjoja murto-osalla niiden nimellisarvosta ja vaativat sitten koko summaa maksettavaksi investointisuojan nojalla oikeusteitse
  • korppikotkarahastot pystyvät ajamaan kriisivaltiot perikatoon estämällä velkajärjestelyt
  • Aika näyttäisi olevan TTIP-sopimuksen vastustajien puolella. Sopimuksen sisältö pitäisi saada neuvoteltua valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä, jotta Yhdysvaltain nykyhallinto ehtisi viedä asian kongressiin ennen presidentinvaaleja 2016.
  • Koskenniemi arvioi TTIP-sopimuksen kaatuvan, sillä hänen mukaansa EU:lla ei ole valtuuksia hyväksyä sopimusta kansallisten parlamenttien ohitse.
  • sekasopimus
  • epävirallisissa keskusteluissa EU-komission virkamiesten kanssa on käynyt selväksi, ettei ole sellaista tahoa, joka katsoisi EU:n voivan ratifioida vapaakauppasopimuksen yksin.
  • Se tarkoittaa, että sopimuksen täytyy mennä 28 EU-valtioon – eikä se tule hyväksytyksi tämän kaltaisella investointisuojajärjestelmällä 28 EU-valtiossa. Sama koskee CETA-sopimusta.
  • TTIP- ja CETA-ratkaisut ovat voimakkaasti poliittisia päätöksiä, koska sopimukset kajoavat yhteiskunnan perusrakenteisiin
  • EU-komission tilaaman selvityksen mukaan sopimus kasvattaisi lähivuosina talousalueen bruttokansantuotetta keskimäärin 0,05 prosenttia vuodessa – mikä on esitetyistä arvioista positiivisin. Sopimuksen kriitikot pitävätkin mahdollisia hyötyjä riskeihin nähden olemattomina. Toisissa laskelmissa TTIP-sopimuksen taloudelliset seuraukset on arvioitu negatiivisiksi.
  • TTIP-ratkaisu on nimenomaan poliittinen
1 - 2 of 2
Showing 20▼ items per page