Oppikirjat vertaavat silmän pohjalla olevaa verkkokalvoa usein kameraan. Vanhan tiedon mukaan verkkokalvo vain ottaa passiivisesti vastaan valon välittämää tietoa ja lähettää sen aivoihin käsiteltäväksi. Nyt vanha käsitys horjuu. "Jos verkkokalvo olisi videokamera, se olisi ylivoimainen verrattuna ihmisen kehittämiin kameroihin. Alle puolen millimetrin paksuiseen kudokseen on pakattu hämmästyttävä laskentateho ja supertietokoneen suorituskyvyn ylittävä dynamiikka", selittää neurotieteilijä Petri Ala-Laurila.