Group items tagged

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D3) ja ergokalsiferoli (D2). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa keskushermosto mukaan lukien. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. D-vitamiini voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen[6]. Kansanterveyslaitoksen tutkijat seurasivat 17 vuotta noin 4000 suomalaisen naisen ja miehen terveydentilaa. Niillä henkilöillä, joiden veressä oli eniten D-vitamiinia, oli 40 % pienempi sairastumisriski verrattuna niihin, joiden veressä vitamiinia oli vähiten. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) syöväntutkimuslaitos IARC Lyonissa analysoi 18 suurta D-vitamiinitutkimusta, joihin oli osallistunut 57 311 ihmistä[7]. Heidän terveydentilaansa oli seurattu lähes kuusi vuotta. Sinä aikana 4 777 heistä kuoli. D-vitamiinia ravintolisänä käyttäneiden kuolleisuus oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin muiden. D-vitamiinilisän päiväannos vaihteli 7,5:stä 50 µg:aan; keskimäärin se oli 14 µg. D-vitamiinilisää käyttävien ihmisten veressä oli 1,5-5,2 kertaa enemmän tätä vitamiinia kuin muilla[8]. Lontoon King's Collegessa tehdyn tutkimuksen mukaan D-vitamiini lisää keuhkoissa tulehdusta vaimentavan tulehdussytokiinin, interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa. Silloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni (deksametasoni) ei ole tehonnut[

Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa parantaa eturauhassyöpää sairastavien ennustetta. Tähän viittaa tuore norjalaistutkimus, johon osallistui 160 eturauhassyöpää sairastavaa miestä. Tulokset julkaistiin British Journal of Cancer -lehdessä. Tulosten perusteella runsaasti tai kohtalaisesti D-vitamiinia saavien kuolleisuus noin nelivuotisen seurannan aikana oli selvästi pienempi kuin potilaiden, joiden veressä oli vähänlaisesti D-vitamiinia. Vitamiinipitoisuudet oli mitattu ennen tutkimuksen alkamista

Seerumin 25-hydroksikolekalsiferolipitoisuuden määrittäminen on ratkaisevasti parantanut mahdollisuuksia arvioida elimistön D-vitamiinitilaa ja tämän vitamiinin saannin riittävyyttä. D-vitamiinin muodostuminen ihossa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta rajoittuu Suomessa kesäkuukausiin, ja vitamiinia tarvitaan ravinnosta ainakin talviaikaan. D-vitamiinin\nsaannin suositeltavaa määrää on suurennettu aikuisten osalta, koska tilannetta ei ole pidetty luuston hyvinvoinnin kannalta optimaalisena. Lisäksi tutkitaan D-vitamiinin ja sen metaboliittien mahdollisia suojavaikutuksia immunologisia sairauksia kuten tyypin 1 diabetesta sekä pahanlaatuisia kasvaimia kuten eturauhas- ja paksusuolisyöpää vastaan.

Vaikka riisitautia ei enää merkittävästi esiinny kehittyneen terveydenhuollon maissa, on viitteitä siitä, että talvikautena D-vitamiinin saanti on puutteellista maapallon pohjoisten alueiden väestöissä ja että tällä saattaa olla epäedullisia luustoon liittyviä (osteoporoosi) ja liittymättömiä terveysvaikutuksia (MS-tauti, tyypin I diabetes, verenkierto- ja syöpätaudit). D-vitamiinin laaja-alaiset vaikutukset solutasolla tekevät väestöhavaintoihin perustuvien sairausyhteyksien tarkemman tutkimisen houkuttelevaksi. Vaikka D-vitamiinin riisitaudin estoon tarvittava annos on pieni, on mahdollista, että kokonaisterveyden kannalta D-vitamiinin optimaalinen tarve saattaa olla huomattavasti suurempi.

"D-vitamiini näyttää ehkäisevän B-solulymfooman (imukudossyöpä) etenemistä ja potilaiden kuolemaa, ilmenee uudesta Mayo-klinikan ja Iowan yliopiston tutkimuksesta. Se esitettiin tällä viikolla New Orleansissa pidetyssä veritauteihin erikoistuneiden lääkäreiden vuosikokouksessa (American Society of Hematology). Taudin suomalaisissa hoitosuosituksissa D-vitamiinia ei mainita sanallakaan. "Nämä havainnot ovat toistaiseksi vahvimmat näytöt D-vitamiinin merkityksestä syövän ennusteessa", tulkitsee tutkimusta johtanut endokrinologi Matthew Drake (Mayo Clinic, Rochester, USA). Hän kaipaa lisää tutkimusta tästä aiheesta, sillä D-vitamiinin anto ruoan lisänä saattaa auttaa taudin hoidossa. "

"D-vitamiini auttaa lymfoomapotilaita Julkaistu 07.12.2009 16.41 D-vitamiinitaso on yhteydessä diffusia suurisoluista B-solulymfoomaa sairastavien potilaiden eloonjäämisennusteeseen ja syövän etenemiseen. Näin toteaa Mayo-klinikassa tehty tutkimus, jonka tulokset esitellään Yhdysvaltain Hematologiyhdistyksen kokouksessa. - Nämä kuuluvat toistaiseksi vahvimpiin havaintoihin D-vitamiinin ja syövän ennusteen yhteydestä, tutkimusjohtaja Matthew Drake kertoo EurekAlert-uutispalvelussa. Draken mukaan tutkimushavainnot ovat vasta alustavia ja jatkotutkimuksia tarvitaan. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin pohtia, auttaisiko D-vitamiinilisä imusolmukesyövän hoidossa"

"Pohjolan kitsas aurinko tarjoaa D-vitamiinia seuraavan kerran maaliskuussa. Talvella luustovitamiinit pitää tankata ruoasta tai purkista. Kala on D-vitamiininlähteistä parhaita. D on se aurinkovitamiini, jota jokainen muistaa lapsena napsineensa - onnekkaimmat Vitol-helmien tai peräti suklaan muodossa, karskimpien perheiden kasvatit kalanmaksaöljynä. Ilman D-vitamiinia ihmisen elimistö ei kykene käyttämään hyväkseen ruoasta tulevaa kalsiumia, ja se näkyy luustossa. Riisitauti on puutostautien klassikko, jota tavataan meillä yhä. Joka vuosi siihen sairastuu muutama pikkulapsi, jolle ei ole annettu D-vitamiinilisää. D-vitamiinin puute pehmentää aikuistenkin luustoa, mutta silloin taudin nimi on osteomalasia. D:n puutteen katsotaan olevan myös yksi osteoporoosin riskitekijöistä. - D-vitamiinin vajaus ei tunnu olossa eikä näy päälle, ennen kuin luut tosiaan alkavat pehmentyä. Omaa vitamiinitilannettaan kannattaa miettiä, jos ei syö lainkaan kalaa ja käyttää vain vähän D-vitaminoituja maitovalmisteita, toteaa dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta."

"Pohjoisen ihmisen iho muuttui valkoiseksi, jotta voisimme hyödyntää niukan auringon. Pohjoisella pallonpuoliskolla on kuitenkin sairauksia, jotka voivat johtua D-vitamiinin puutteesta Hermostovaikutuksia Myös kaikilla niin sanotuilla autoimmuunisairauksilla uskotaan olevan yhteys D-vitamiinin kanssa. Niissähän elimistön immunologia häiriintyy ja elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan. Allergiat ja astma lienevät näistä tunnetuimpia ja yhä lisääntyviä. D-vitamiini lamaa tulehdusta aiheuttavia sytokiineja ja vahvistaa tulehdusta vastustavia sytokiineja. Reuma on yksi tällä hetkellä vilkkaasti tutkituista "pohjoisista" taudeista ja jotkut reumalääkärit ovat ehdottaneet D-vitamiinisuositusten roimaa korotusta. Nivelrikon kipuihinkin D-vitamiinin arvellaan auttavan. - Ei ole ihme, että keskushermosto on D-vitamiinin tärkeä kohde-elin. Keskushermosto on kehittynyt samasta alusta kuin iho, sanoo Pentti Tuohimaa. MS-taudissa on selvää näyttöä, että D-vitamiinin vajaus voi olla riski. Sairautta ei esiinny päiväntasaajalla, eikä sitä esiinny korkeilla Alpeilla, vaikka samassa väestössä laaksoissa sairautta löytyy. Australialaisen tutkimuksen mukaan MS-taudin esiintyvyys on kääntäen verrannollinen lapsuudessa etenkin talviaikaan saadun auringon määrään. Sen suurin esiintyvyys maailmassa on tällä hetkellä Pohjanmaalla. D-vitamiinihoidoilla on saatu kohtauksia vähenemään. Pahimmillaan tauti johtaa halvaantumiseen."

"D-vitamiini näyttäisi suojaavan keskushermoston rappeutumissairauksilta. Viime vuosien aikana on saatu lisävalaistusta normaaliin elimistön vanhenemiseen, kun on selvinnyt, että vanhenemista jarruttavan hormonin (FGF-23) vaikutus perustuu D-vitamiiniin. Sekä koe-eläimillä että ihmisillä on todettu, että FGF-23 jarruttaa D-vitamiinin hormonaalisten muotojen tuottoa. Siten FGF-23:n toimintaa häiritsevät mutaatiot saavat aikaan D-vitamiinin yliaktiivisuuden ja nopeuttavat vanhenemista. Tamperelainen tutkimusryhmä on juuri ilmestyneessä arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä osoittanut, että sekä D-vitamiinin yliaktiivisuus että sen vaikutuksen puutos nopeuttavat fysiologista vanhenemista. Tutkimusryhmä on jo aikaisemmin raportoinut, että eturauhassyövän riski on pienimmillään, kun seerumin D-vitamiinipitoisuus on normaali, mutta riski lisääntyy sekä matalilla että korkeilla veripitoisuuksilla. Sairastumisriski noudattaa U-muotoista riippuvuutta D-vitamiinin veripitoisuudesta. Tällainen U-muotoinen riippuvuus D-vitamiinista näyttäisi olevan melko yleistä, koska sellainen ilmenee myös kokonaiskuolleisuudessa, sydänkuolleisuudessa ja luuston haurastumisessa. On mahdollista, että oikealla D-vitamiinin annostelulla voitaisiin lykätä monien kroonisten sairauksien alkamista jopa vuosilla myöhemmäksi. Tällaisia sairauksia ovat eräät yleiset syövät, sokeritauti, verisuonten kalkkeutuminen, verenpainetauti, keskushermoston rappeutumissairaudet, astma, autoimmuunisairaudet ja osteoporoosi"

"Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon, esimerkiksi maitoa tulisi tällöin juoda jopa neljä litraa päivässä. Vierolan mielestä etenkin kouluruokailujen yhteyteen tulisi lisätä D-vitamiinin saantia lisäävä tabletti. "

Onko D-vitamiini ihmelääke? Auringosta tai purkista saatavan supervitamiinin väitetään suojaavan syövältä, sydänsairauksilta, sikainfluenssalta, masennukselta ja auttavan jopa laihtumaan. Monet kokevat kaamosmasennuksen helpottavan, kun syövät riittävän korkeita määriä D-vitamiinia. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Vanha tuttu D-vitamiini onkin yhtäkkiä kuin taikajuoma, joka auttaa melkein mihin tahansa. Se laihduttaa, ehkäisee syöpää, laskee verenpainetta, kohottaa mielialaa. Vitamiini tuntuu tekevän melkein mitä tahansa, kunhan se on positiivista. Uusista hyötyvaikutuksista kerrotaan päivittäin. Time-lehti julisti jo pari vuotta sitten D-vitamiinin saannin ja vaikutuksien selvittämisen yhdeksi tieteen tärkeimmistä tutkimuskohteista! "D-vitamiini on hyvä tietokilpailukysymys, kun kysytään, mihin sairauteen sen puute ei näytä jotenkin liittyvän", toteaa Jouni Karhu. Hänet tunnetaan verkkokeskusteluissa väsymättömästi D-vitamiinia suitsuttavana nimimerkki Neonomidena, jonka monipuolisten tietojen innoittamana monet ovat marssineet apteekin vitamiinihyllylle tai tilanneet D-pillereitä verkkokaupasta.

"Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai ympäristöstä kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka. Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä."

"Riittävä D-vitamiinin saanti saattaa parantaa eturauhassyöpää sairastavien ennustetta. Tähän viittaa tuore norjalaistutkimus, johon osallistui 160 eturauhassyöpää sairastavaa miestä. Tulokset julkaistiin British Journal of Cancer -lehdessä. Tulosten perusteella runsaasti tai kohtalaisesti D-vitamiinia saavat kuolivat noin nelivuotisen seurannan aikana selvästi epätodennäköisemmin kuin potilaat, joiden veressä oli vähänlaisesti D-vitamiinia. Vitamiinipitoisuudet oli mitattu ennen tutkimuksen alkamista. D-vitamiiniin liitetty vaikutus oli suurin potilailla, jotka olivat saaneet hormonihoitoja ennen verinäytteiden ottamista"

"Kuopion yliopistossa suunnitellaan laajaa tutkimusta D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Vuoden 2011 alussa alkavaksi kaavaillussa tutkimuksessa selvitettäisiin kokeellisesti, onko lisääntyneestä D-vitamiinin määrästä apua sydän- ja verisuonisairauksien sekä syövän ehkäisemisessä. Tällä hetkellä hanke odottaa vielä lopullista rahoitusta, mutta tutkijaryhmä on erittäin toiveikas, että tutkimus päästäisiin aloittamaan suunnitellusti tammikuussa 2011."

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: "Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille" (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti. D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).

D-vitamiinin turvallisuutta tarkasteltaessa pitää huomioida ainakin seuraavat kaksi asiaa: 1) Nykyiset saantisuositukset ja turvallisuurajat ovat aivan liian pieniä, kts. Viethin tutkimukset ja esim. Merckin manuaalista "Vitamin D toxicity". 2) On olemassa näyttöä siitä, että nykyisenkaltaisten suositusten seuraaminen voi altistaa tietyille kroonisille taudeille monia yksilöitä, joiden auringonvalon saanti on syystä tai toisesta rajoitettu (talvisaika 40 leveyasteiden ulkopuolella, liian peittävä vaatetus (musliminaiset) jne..). Tällaisia tauteja ovat mm. tyypin 1 diabetes, multippeli skleroosi ja muut autoimmuunisairaudet, monet syövät (eturauhassyövästä on aika hyvää näyttöä), reuma, osteoporoosi, korkea verenpaine, kaamosmasennus, jne .... Jättiannokset ovat myrkyllisiä, mutta liian vähäinen saantikin voi olla huomattava turvallisuusriski.