Group items tagged

"Pohjolan kitsas aurinko tarjoaa D-vitamiinia seuraavan kerran maaliskuussa. Talvella luustovitamiinit pitää tankata ruoasta tai purkista. Kala on D-vitamiininlähteistä parhaita. D on se aurinkovitamiini, jota jokainen muistaa lapsena napsineensa - onnekkaimmat Vitol-helmien tai peräti suklaan muodossa, karskimpien perheiden kasvatit kalanmaksaöljynä. Ilman D-vitamiinia ihmisen elimistö ei kykene käyttämään hyväkseen ruoasta tulevaa kalsiumia, ja se näkyy luustossa. Riisitauti on puutostautien klassikko, jota tavataan meillä yhä. Joka vuosi siihen sairastuu muutama pikkulapsi, jolle ei ole annettu D-vitamiinilisää. D-vitamiinin puute pehmentää aikuistenkin luustoa, mutta silloin taudin nimi on osteomalasia. D:n puutteen katsotaan olevan myös yksi osteoporoosin riskitekijöistä. - D-vitamiinin vajaus ei tunnu olossa eikä näy päälle, ennen kuin luut tosiaan alkavat pehmentyä. Omaa vitamiinitilannettaan kannattaa miettiä, jos ei syö lainkaan kalaa ja käyttää vain vähän D-vitaminoituja maitovalmisteita, toteaa dosentti Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta."

"Pohjoisen ihmisen iho muuttui valkoiseksi, jotta voisimme hyödyntää niukan auringon. Pohjoisella pallonpuoliskolla on kuitenkin sairauksia, jotka voivat johtua D-vitamiinin puutteesta Hermostovaikutuksia Myös kaikilla niin sanotuilla autoimmuunisairauksilla uskotaan olevan yhteys D-vitamiinin kanssa. Niissähän elimistön immunologia häiriintyy ja elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan. Allergiat ja astma lienevät näistä tunnetuimpia ja yhä lisääntyviä. D-vitamiini lamaa tulehdusta aiheuttavia sytokiineja ja vahvistaa tulehdusta vastustavia sytokiineja. Reuma on yksi tällä hetkellä vilkkaasti tutkituista "pohjoisista" taudeista ja jotkut reumalääkärit ovat ehdottaneet D-vitamiinisuositusten roimaa korotusta. Nivelrikon kipuihinkin D-vitamiinin arvellaan auttavan. - Ei ole ihme, että keskushermosto on D-vitamiinin tärkeä kohde-elin. Keskushermosto on kehittynyt samasta alusta kuin iho, sanoo Pentti Tuohimaa. MS-taudissa on selvää näyttöä, että D-vitamiinin vajaus voi olla riski. Sairautta ei esiinny päiväntasaajalla, eikä sitä esiinny korkeilla Alpeilla, vaikka samassa väestössä laaksoissa sairautta löytyy. Australialaisen tutkimuksen mukaan MS-taudin esiintyvyys on kääntäen verrannollinen lapsuudessa etenkin talviaikaan saadun auringon määrään. Sen suurin esiintyvyys maailmassa on tällä hetkellä Pohjanmaalla. D-vitamiinihoidoilla on saatu kohtauksia vähenemään. Pahimmillaan tauti johtaa halvaantumiseen."

"Vuoden pimeimpien kuukausien kynnyksellä jokaisen suomalaisen kannattaa pohtia omaa D-vitamiinin saantiaan, sillä erityisesti talvella monet kärsivät tietämättään D-vitamiinin puutteesta. Suomessa on tarpeeksi auringonvaloa ihon D-vitamiinin muodostukseen vain kesäisin keskipäivän tienoilla, joten ruoasta ja lisäravinteista saatavan D-vitamiinin merkitys korostuu pohjoisilla leveyspiireillä entisestään"

Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: "Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille" (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti. D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti, infektiot ja osteoporoosi).